Viime viikolla sain ihan varsin erikoisen historiallista postia; kirjeessä oli kortti ja omenapuun oksia. Marttaystäväni Anna Helsingistä laittoi minulle Marttojen istuttaman omenapuun oksia. Puu oli kuivanut ja se jouduttiin kaatamaan. Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund istuttivat Helsingissä Lönnrotinpuistikkoon kolme marjaomenapuuta 70-vuotisjuhliensa yhteydessä 9.5.1969.
Puistikko sijaitsee Lönnrötinkadun varrella, vanhan kirkkopuiston vieressä. Se on nimetty Elias Lönnrötin mukaan ja puistikon pääaihe on Lönnrotin muistomerkki, joka on pienen kukkulan päällä kivijalla oleva pronssiin valettu patsas. Patsaan molemmin puolin on istuskelualueet, missä kasvaa syreenejä ja Marttojen istuttamat omenapuut.
Vuonna 2020 Marttojen istuttama puu kuivui. 27.10.2020 Helsingin kaupungin naisarboristit saapuivat paikalle ja he kaatoivat marjaomenapuun.
Vaikka Marttojen istuttamat puut voivat joskus kuivua, niin Marttojen toiminta jatkuu vuosikymmenestä toiseen perinteitä kunnioittaen, ajassa eläen ja yhteiskunnan haasteisiin vastaten. Hyvä, Martat!
Minä ajattelin, että vuolen nyt ihan ensimmäiseksi marjaomenapuun oksasta virkkuukoukun. Testailin oksien sopivuutta käteeni ja moni oksista oli sopivan tuntoisia juuri virkkuukoukuksi. Ja nyt niitä vinkkejä vuolemiseen:
1. vinkki
on linkki aiempaan postaukseeni, mistä voit lukea virkkuukoukun vuolemisesta. Vuole oma virkkuukoukku Molla Millsin kanssa -kiertue Pohjavaaralla. Tuossa postauksessa kerron, missä opin vuolemaan ja miten vuollaan virkkuukoukku.
2. vinkki
Kotona tai kässämarttojen kokoontumisessa voi vuoleskella siististi käyttämällä isoa kestoostoskassia. Kun vuolee kassin päällä, niin lastut lentävät kassiin. Näin voi vuolla vaikkapa olohuoneessa silloin kuin itsestä tuntuu, eikä tarvitse käyttää aikaa loppusiivoukseen.
3. vinkki
Puukepukat voi kuivattaa ja säilyttää maljakossa. Samassa maljakossa voi säilyttää myös vuolupuukkoa ja hiekkapaperinpaloja. Näin materiaalit ovat aina saapuvilla.
Ihan mahtavaa viikon jatkoa!
Enpä ole vuollut mitään moneen vuoteen. Meidän isi osasi vuolla tosi kivoja pillejä meille ja kerran vuoli minulle puunpalasta jopa koristekoiran.
VastaaPoistaIhanaa loppuviikkoa sinulle Tarja <3
Vanhempani opettivat aikoinaan, miten pajupilli vuollaan. Pitääkin ensi kesänä kertailla heidän kanssaan muistini perukoissa olevaa ohjetta. Koristekoiraa ei minun käsissä vuolupuukolla synny, mutta pehmeistä materiaaleista syntyisi koira, jos toinenkin. Ihanaa viikon jatkoa sinulle, Outi ❤
PoistaSielunsisko Tarja, kiitos vinkistä. Yhteinen marttaystävämme Anna laittoi paketin minullekin....hänen edellinen lahjoituksena oli aitoa niintä, jotka hän oli omatoimisesti metsälehmuksesta jalostunut!! Annalla on varsin persoonallisia lahjoja!!😘 olen näitä oksia pyöritellyt ja miettinyt, mitä niistä syntyy..täytyy opetella vuolemista!🙈
VastaaPoistaHei, sielunsiskoni ❤ Anna osaa yllättää ❤ Tämä postilähetys oli kyllä ihana! Kokeilen seuraavaksi vuolla voiveitsen 😅 Olen innostunut vuolemisesta. Se on kivaa ja erilaista kässäilyä pehmeiden materiaalien oheen. Rohkeasti vaan vuolupuukko käteen ja kokeilemaan ❤
Poistatuota vuolemista harjoittelin...tein paksusta männyn kaarnasta:sydämmen.SE on minulle erävoitto;)))
VastaaPoistaMutta Martat,niitten sivuilla käyn vielä enempi kuin ennen..kiitos Sinun Tarja"
Minä ajattelen kun ei ole keltään jolta vois kysyä jotain jutua:niin Martatne tietää kaikesta kaiken;))))..melkein;)))Jopa isäntä yhtenä päivänä minua kehoiti!,katsomaan Marttojen sivuilta:))),,kuivakakku-ohjeita:))
Ihanaa viikkoa...Kekseliästä keskiviikkoa,ensinnäkin;))🤍🧡🤗😀
Olen nähnyt mnnynkaarnasta vuoltuja sydämiä ja ne olivat hienoja. Pitääpä itsekin kokeilla. Marttojen nettisivuilta löytyy vastaus/idea/ohjeet niin arkeen kuin juhlaan. Ihanaa viikon jatkoa sinulle, Liisa <3
Poista