Sivut
▼
keskiviikko 30. lokakuuta 2019
Ohramannapuuro
Vaikka Marttojen Puurokuu on päättymässä, puuroa syödään edelleen. Puurokuu on saanut alkunsa 1990-luvulla, jolloin Martat alkoivat kerätä rahaa Bosnialaisille naisille keittämällä ja myymällä erilaisia puuroja. Perinne jatkuu edelleen. Tutustu Marttojen kansainväliseen toimintaan klikkaamalla tästä KLIK.
Sain testattavaksi Korpelan Myllyn Ohramannaryynejä. Keitin aamupuuroksi ohramannapuuroa. Keittoaika oli noin 10 minuuttia, joten ei aamulla puuronkeittoon liikoja aikoja tärvääntynyt. Tästä puurosta tuli pehmeän makunsa vuoksi heti yksi suosikkipuuroistani!
Ohramannapuuro
1 l maitoa
n. 1,5 dl Ohramannaa
ripaus suolaa
Kiehauta maito teflonkattilassa (itse käytin paksupohjaista kattilaa).
Sekoita ohramanna kiehuvaan maitoon.
Keitä puuroa hiljalleen n. 10 minuttia välillä sekoittaen.
Halutessasi voit vielä hauduttaa puuroa.
Mausta suolalla.
Puuron voit nauttia maidon, marjojen hillon tai kiisselin kanssa.
Resepti: Korpelan Mylly.
Korpelan Mylly, vuonna 1991 perustettu perheyritys, on tuottanut yli 20 vuotta viljapohjaisia tuotteita. Myllyn käytetyin raaka-aine on ollut koko historian ajan ohra ja siitä valmistetaan edelleen tunnettua rikottua ohraryyniä.
Keskiviikko, viikko kääntyy viikonloppua kohti! Mukavaa loppuviikkoa!
maanantai 28. lokakuuta 2019
Kainuun lapaset Marttaraita-langasta
Syyslomalla neuloosi oireili ihan huolella; neuloin loman aikana Kainuun lapaset. Kainuun lapaset kuuluu Taito Pirkanmaan maakuntalapasten kokoelmaan.
Nämä ovat ensimmäiset neulomani maakuntalapaset. Neuloin lapaset Kodin Kuvalehden nettisivuilla olevan ohjeen mukaan. Kuvio olikin helpompi neuloa, kuin etukäteen ajattelin. Taisi iskeä maakuntalapaskipinä. sillä olen jo miettinyt, minkä väriset seuraavista Kainuun lapasistani teen.
Neuloin lapaset Novitan 7Veljestä- ja Marttaraita-langasta. Lapasten musta pohjaväri sopii mielestäni hienosti Marttaraita-langan värien kanssa. Katkaisin Marttaraitalangan värit ohjeen mukaan ja yhdestä lankakerästä sain lapasten kuvioon tarvittavan määrän eri värisiä lankoja.
Novita 7 Veljestä Marttaraita on Marttajärjestön 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suunniteltu lanka. Novita lahjoittaa jokaisesta myydystä kerästä 50 senttiä kotimaan lapsiperheiden tukemiseen.
#marttaraita
Muistathan, että voit osallistua arvontaan jakamalla kuvia Marttaraita-käsitöistäsi Instagramissa tunnisteella #marttaraita. Kaikkien 30.11.2019 mennessä kuvansa jakaneiden kesken arvotaan kolme Marttojen parhaat villasukat-kirjaa.
Onko Kainuun lapaset sinulle ennestään tuttu juttu?
perjantai 25. lokakuuta 2019
Mustaherukkahyve ja syyslehtiä
Sain Taivalkosken Myllyn tuotteita testattavaksi; Tyrnimuruja, leseitä, jauhoja ja talkkunaa!
Taivalkosken Mylly sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärven Hirvikylässä keskellä viljapeltoja. Sijainti on ihanteellinen niin raaka-aineen saatavuuden kuin laadun kannalta.
Taivalkosken Mylly aloitti talkkunajauhon teollisen valmistuksena vuonna 1947! Herkkutalkkunassa on ruista, kauraa ja ohraa. Herkkutalkkuna sopii viilin, jugurtin tai piimän kanssa sekä erilaisiin kerma-, rahka- ja maitopohjaisiin jälkiruokiin sekä leivontaan.
Olen aina tykännyt talkkunasta ja en olekaan toviin tehnyt talkkunahyvettä. Koska pakasteessa on paljon mustaherukoita, sovelsin Taivalkosken Myllyn sivuilla olevaa Pirteän marjaisa talkkunahyve-reseptiä ja tein mustaherukkahyvettä.
Mustaherukkahyve
2,5dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
250 g maitorahkaa
n. 3 dl mustaherukoita
3 rkl hillosokeria
1 dl Herkkutalkkuna-jauhoja
1. Valmista ensin mustaherukkahilloke. Kiehauta mustaherukoita ja hillosokeria hetki. Soseuta sauvasekoittimella. Anna hillokkeen jäähtyä sen aikaa, kun sekoitat muut aineet.
2. Vatkaa kerma vaahdoksi.
3. Lisää loput aineet - nyt myös valmistamasi mustaherukkahilloke. Sekoita sähkövatkaimella.
Annostele jälkiruokakulhoihin. Voit halutessasi koristella mustaherukoilla.
Taivalkosken Myllyn tuotteita on saatavilla hyvin varustelluissa päivittäistavarakaupoissa kautta maan.
On ollut ihana syksy ja upea ruska. Lehdet ovat nyt pihallamme olevista puista tippuneet ja haravoitu. Muutkin pihatyöt on tehty. Talvi saa tulla ja kylmenevää säätä on jo luvattukin.
"Koska lehdet tulevat maahan yhdessä, ja kun tuuli tyyntyy, ne pötköttävät siinä vieretysten ja heiluttelevat ruskeita varpaitaan. Ja hilpeästi rallattelevat toisilleen, sen laulun kuulee kun kuuntelee." (Taija Helminen, Merkkipäivä-näytelmä, Kajaanin kaupunginteatteri 2017)
keskiviikko 23. lokakuuta 2019
Hävikkivinkit osaksi arkea ja makeaa mokaa
Töissä ideoimme, kuinka toteuttaisimme Kaikki kierrättää-teeman koulussamme alkaneen lukuvuoden aikana. Olisi helppo keskittyä jätteidenlajitteluun, mutta kyse on paljon muustakin, kuten esimerkiksi arvoista, asenteesta, arkisista valinnoista ja kulutustottumuksista. Kaikki ideamme annettiin työryhmän työstettäväksi.
Kierrätys-asiat saavat minut aina innostumaan. Jäin pohdiskelemaan aihetta vielä kotona ja siitäpä tämä blogipäivitys sai alkunsa. Päätin ensin katsoa, mitä Martat sanovat ruokahävikistä ja sitten muistelin vielä Marttatorilla kuulemaani ja näkemääni.
Marttojen Ruokahävikistä herkkua-sivuilla kerrotaan, että hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ruokahävikki on 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä tarkoittaa 20–25 kiloa henkilöä kohden.
Marttatorilla (14.9.2019) Fazerin vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa puhui päälavalla otsikolla Ruoasta ratkaisuja ilmastolle. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii laaja-alaisia tekoja. Mutta mikä on ruoan, kulutuspäätösten ja ruokahävikin sekä sen vähentämisen rooli tässä kaikessa?
Nina Elomaa kertoi, että Fazerin tavoitteita ovat 50% vähemmän päästöjä, 50% vähemmän ruokahävikkiä, 100% vastuullisia hankintoja ja enemmän kasvipohjaista. Koko konsernissa vähentämään ruokahävikkiä. Hävikin ehkäisemisen lisäksi painotetaan sivuvirtojen kierrättämistä ja siten myös kiertotalouden edistämistä. Fazerin vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa totesi, että kaikkea ei voida sälyttää kuluttajille - yrityksillä on myös vastuunsa.
Meitä tyttären kanssa potkaisi makea onni! Voitimme Fazerin esittelypisteessä onnenpyörästä Makea Moka -hävikkikarkkipussin!
Fazerilla pienennetään ruokahävikkiä pakkaamalla ulkonäöltään viallisia, mutta muutoin moitteettomia karkkeja Makea Moka -pusseihin. Karkki voi olla normaalia pienempi, sokerisempi tai toiseen karkkiin kiinni tarttunut.
Marttatorilla Fazerin esittelypisteessä sai jokainen jakaa omat hävikkivinkkinsä toisille. Kirjoitin tähän päivitykseen poimintoja Hävikkivinkit-taululle kirjoitetuista tarralapuista.
Pakasta tuore leipä ja sulata vain tarvittava määrä.
Kerralla voi tehdä useammalle päivälle tai pakastaa välillä.
Ruoka on hyvää vielä parasta ennen päiväyksen jälkeen.
Nahistuneet vihannekset kylmään veteen. Piristyvät!
Hyvää, syömäkelpoista ruokaa ei roskiin.
Perunamuusista lettuja.
Pannukakkuun loput manna- ja riisipuurot.
Tummista banaaneista banaaniletut tai kakku.
Tee pyttipannua!
Puurot sämpylöiksi.
Älä käytä muovipillejä.
Muovia vähemmäksi pakkauksista.
Pieniä leipäpakkauksia.
"Sinkkupakkauksia" kauppoihin!
Ota vain niin paljon kuin jaksat syödä.
Ei saa syödä silmin ja lautanen pitää syödä tyhjäksi.
Syön, minkä otat lautaselle.
Syö terveellisemmin.
Viljele raparperejä -> Ihanat lehdet ja ihanaa jälkiruokaa.
Älä mene nälkäisenä kauppaan.
Osta vain minkä tarvitset!
Harkiten kaupassa!
Tee kauppalista!
Älä osta kaupasta muuta kuin ostoslistalla olevat!
Ei heräte ostoksia!
Osta jääkaappiin vain sen verran, etti tarvitse heittää roskiin.
Osta vain sellainen annos, jonka syöt. Jos ostat enemmän, niin syö rangaistuksena vanhaa leipää tms. Hedelmää kantsii syödä niin paljon kuin maha vetää.
Jos et ole käyttänyt jotain vuoteen, vie se kierrätykseen!
Mikä on sinun hävikkivinkkisi?
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa Ruusu-unelmia ja -villasukkia sekä instagramissa (ruusu_unelmia).
Kierrätys-asiat saavat minut aina innostumaan. Jäin pohdiskelemaan aihetta vielä kotona ja siitäpä tämä blogipäivitys sai alkunsa. Päätin ensin katsoa, mitä Martat sanovat ruokahävikistä ja sitten muistelin vielä Marttatorilla kuulemaani ja näkemääni.
Marttojen Ruokahävikistä herkkua-sivuilla kerrotaan, että hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ruokahävikki on 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä tarkoittaa 20–25 kiloa henkilöä kohden.
Marttatorilla (14.9.2019) Fazerin vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa puhui päälavalla otsikolla Ruoasta ratkaisuja ilmastolle. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii laaja-alaisia tekoja. Mutta mikä on ruoan, kulutuspäätösten ja ruokahävikin sekä sen vähentämisen rooli tässä kaikessa?
Nina Elomaa kertoi, että Fazerin tavoitteita ovat 50% vähemmän päästöjä, 50% vähemmän ruokahävikkiä, 100% vastuullisia hankintoja ja enemmän kasvipohjaista. Koko konsernissa vähentämään ruokahävikkiä. Hävikin ehkäisemisen lisäksi painotetaan sivuvirtojen kierrättämistä ja siten myös kiertotalouden edistämistä. Fazerin vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa totesi, että kaikkea ei voida sälyttää kuluttajille - yrityksillä on myös vastuunsa.
Meitä tyttären kanssa potkaisi makea onni! Voitimme Fazerin esittelypisteessä onnenpyörästä Makea Moka -hävikkikarkkipussin!
Fazerilla pienennetään ruokahävikkiä pakkaamalla ulkonäöltään viallisia, mutta muutoin moitteettomia karkkeja Makea Moka -pusseihin. Karkki voi olla normaalia pienempi, sokerisempi tai toiseen karkkiin kiinni tarttunut.
Marttatorilla Fazerin esittelypisteessä sai jokainen jakaa omat hävikkivinkkinsä toisille. Kirjoitin tähän päivitykseen poimintoja Hävikkivinkit-taululle kirjoitetuista tarralapuista.
Pakasta tuore leipä ja sulata vain tarvittava määrä.
Kerralla voi tehdä useammalle päivälle tai pakastaa välillä.
Ruoka on hyvää vielä parasta ennen päiväyksen jälkeen.
Nahistuneet vihannekset kylmään veteen. Piristyvät!
Hyvää, syömäkelpoista ruokaa ei roskiin.
Perunamuusista lettuja.
Pannukakkuun loput manna- ja riisipuurot.
Tummista banaaneista banaaniletut tai kakku.
Tee pyttipannua!
Puurot sämpylöiksi.
Älä käytä muovipillejä.
Muovia vähemmäksi pakkauksista.
Pieniä leipäpakkauksia.
"Sinkkupakkauksia" kauppoihin!
Ota vain niin paljon kuin jaksat syödä.
Ei saa syödä silmin ja lautanen pitää syödä tyhjäksi.
Syön, minkä otat lautaselle.
Syö terveellisemmin.
Viljele raparperejä -> Ihanat lehdet ja ihanaa jälkiruokaa.
Älä mene nälkäisenä kauppaan.
Osta vain minkä tarvitset!
Harkiten kaupassa!
Tee kauppalista!
Älä osta kaupasta muuta kuin ostoslistalla olevat!
Ei heräte ostoksia!
Osta jääkaappiin vain sen verran, etti tarvitse heittää roskiin.
Osta vain sellainen annos, jonka syöt. Jos ostat enemmän, niin syö rangaistuksena vanhaa leipää tms. Hedelmää kantsii syödä niin paljon kuin maha vetää.
Jos et ole käyttänyt jotain vuoteen, vie se kierrätykseen!
Mikä on sinun hävikkivinkkisi?
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa Ruusu-unelmia ja -villasukkia sekä instagramissa (ruusu_unelmia).
lauantai 19. lokakuuta 2019
Oulun Kädentaitomessut 2019
Lupasin tänä viikonloppuna kertoa Oulun Kädentaitomessujen löydöistä ja kohtaamisista. Messut olivat mielestäni mahtava kokemus; paljon esittelijöitä, monipuolinen ja mielenkiintoinen tarjonta, paikka kohdata tuttuja ja tutustua uusiin kädentaitojen harrastajiin. Kävin messuilla lauantaina ja silloin messuvieraita oli paljon. Kädentaitomessuille mennessä on muutoinkin syytä varata aikaa, jotta saa rauhassa katsella työnäytöksiä ja myynnissä olevia tuotteita.
Tämän esittelypisteen kohdalla suorastaan riemastuin! Messuilla oli Niina Laitinen myymässä mm. sukka- ja lapasohjeita sekä Taito Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteistyössä tehtyjä Kukkalapaset-tekemispaketteja. Paketeissa on langat ja selkeä työohje ja lapasten suunnittelija on Niina Laitinen Designs. Kukkalapasista toteutettiin KAL (knit along) yhteisneulonta syys- ja lokakuun vaihteessa 2019.
Niina kertoi, että uusi yhteisneulonta on isänpäiväsukat, joka alkaa 23.10.2019 ja seuraavaksi ilmestyvän kirjan nimi on "Villasukkien uusi vuosi".
Niina on nyt 1,5 vuotta päätyönään suunnitellut villasukkia ja lapasia sekä julkaissut ohjeita. Kaikki tämä sai alkunsa siitä, että hän on aina tykänyt neuloa nopeasti valmistuvia juttuja eli villasukkia ja lapasia. Niina kertoi alkaneensa kiinnostua nyt enemmän suunnittelemaan isompia kuvioita, kuten Ylpeys & ennakkoluulo-sukissa. Upeat sukat, eikö totta?
Käy tutustumassa Niina Laitinen Designs sivuihin klikkaamalla tästä KLIK ja tykkäämässä facebook-sivusta klikkaamalla tästä KLIK.
Seuraan kuopiolaisen Ateljee Keltaisen talon päivityksiä Instagramissa ja Facebookissa. Oli hienoa tavata suunnittelijanaiset Emmi Niikko ja Jonna Silvennoinen messuilla. He ovat perustaneet oman suunnittelutoimistonsa lokakuussa 2013.
Työskentelyn ajatus on, että maailman sähköistymisestä huolimatta ihmiset kaipaavat käsin kosketeltavaa ja käsien koskettamaa. Tähän perustuen on tuotteissa käytetty aitoja materiaaleja ja ekologisia valintoja, kuten esim. kierrätyspaperia, juuttia, pellavaa ja puuvillaa.
Ateljee Keltaisen talon NIMIKKO-koivuviilutarjotin on uniikki tilaustuote, joka valmistetaan mittatilaustyönä ja personoidaan tilaajan haluamalla nimellä tai kirjaimella ja lempinimillä. Upea lahja esimerkiksi rakkaalle, ystävälle, kummilapselle, mummolle ja ukille!
Käy tutustumassa Ateljee Keltaisen talon sivuihin ja tuotteisiin klikkaamalla tästä KLIK.
Oxö Woodin Jari Halosen kanssa juttelin pitkän tovin. Hän kertoi omasta työhistoriastaan ja yrittäjänä olemisesta - sen onnistumisista ja haasteista. Hän on perustanut puualanyrityksensä vuonna 1995, joten kokemusta hänellä riittää.
Jarilla on opettajatausta ja nykyään hänellä opiskelijoita työharjoittelussa yrityksessään. Työharjoittelijoissa on mukavaa se, että saa ohjata heitä kädentaitojen harjoittelussa, opiskelijat saavat Jarin innostumaan ja heistä on myös apua töiden tekemisessä. Opiskelijat saavat puolestaan mahdollisuuden harjoitella ammatti- ja opetustaitoisen yrittäjän ohjauksessa (tämän päättelin itse Jarin kanssa keskustellessani) ja hyvillä välineillä (tästä Jari kertoi saaneensa kiitosta).
Yrittäjän päivä alkaa kaikessa rauhassa. Paja on kodin vieressä, joten työmatka ei vie päivästä aikaa. Työpäivän pituus on noin kuusi tuntia ja jos urakka on päällä, niin illalla Jari käy vielä tekemässä töitä pari tuntia. Oxö Wood valmistaa alihankintana esim. vaneriosia metallifirmoihin.
Kuvan shakkipöydässä oikealla oleva silmä on muuten tehty käsin intarsia eli kuvioupotuksella ja shakkiruudut on tehty koneella ja upotettu pöytään käsin. Messuilla oli myynnissä myös Jarin puusta tekemiä tuoleja.
Jari on itse piirtänyt korujen mallit ja toteuttanut ne. Etniset kuviot ja jutut kiinnostavat, mikä näkyy korujen muotokielessä. Korut tuntuvat ihanan sileiltä ja kokoonsa nähden kevyiltä.
Näissä korvakoruissa on aidon väristä afrikkalaista zebrano-viilua, pohjois-amerikkalaista loimuvaahteraa ja kemiläistä haapaa.
Oxö Woodin Facebooksivuille pääset tästä KLIK.
Kädentaitomessuilla oli mielenkiintoisia työnäytöksiä! Jututin Karia, joka on harrastanut pitsinnypläystä jo kymmenen vuotta. Pitsinnypläystä ennen hän oli tehnyt puutöitä. Pitsinnypläystä nähdessään, hän oli ajatellut, että tässä olisi sellainen pehmeämpi materiaali ja siitä se tämä harrastus sitten oli alkanut.
Kari harrastaa pitsinnypläystä kotona ja käy myös Oulu Opiston kursseilla. Kursseilla opiskellaan pitsinnypläyksen alkeita sekä harjoitetaan ja kehitetään jo opittuja taitoja. Kari kertoi, että kursseilla saa myös uusia malleja ja ideoita.
Messuilla pitsinnypläyspisteessa oli tekniikkaesimerkkeinä upeita tauluja, uniikkeja kortteja ja kauniita liinoja. Että kyllä tällä tekniikalla saadaan tehtyä muutakin kuin pitsiä liinanreunaan! Kari kertoi, että hän on tehnyt pitsinnypläyksellä liinan kaksi metriselle pöydälle. Sitä liinaa käytetään juhlissa.
Suomen Pitsinnyplääjät ry:n sivuille tutustumaan pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Lybeckerin Opiston esittelypisteessä jututin kempeleläistä Heidiä. Hän on aloittanut tänä syksynä kaksi vuotta kestävän verhoilualan ammattitutkinnon Lybeckerin Opistossa Raahessa. Heidin tavoitteena on perustaa tulevaisuudessa oma yritys.
Heidi kertoi, että kotoa löytyy kuulema jo viitisen itse verhoilemaa nojatuolia. Hän harrastaa myös vaateompelua. Lybeckerin esittelypisteessä olevaa nojatuolin verhoilu-työnäytöstä olisi jäänyt katsomaan pitemmäksikin aikaa, mutta messuilla oli vielä paljon nähtävää.
Tässä linkki Lybeckerin Opiston taideteollisuusalan perustutkinto, verhoilun osaamisala sivulle KLIK.
Tämä messutapaaminen oli historiallinen, sillä vuosi sitten Oulun Kädentaitomessuilla tapasin Ateljee Lumimetsän Hanna Posion ensimmäisen kerran. Hanna oli tänäkin vuonna esittelemässä ja myymässä tuotteitaan.
Hanna kertoi, että hän opettaa kuvataidekurssilla Posion kansalaisopistossa. Kurssilla on sekä viime vuonna kurssilla olleita ja uusia kurssilaisia. Kurssilla opiskellaan akvarelli-, akryyli- ja pastellimaalausta ja taidegrafiikan tekniikoita.
Hanna kertoi aloittaneensa juuri Lapista käsin -hankkeen täydennyskoulutuksen. Koulutuksessa käydään läpi, miten käsityötuotteita ja -palveluita voi kehittää matkailuelinkeinoon soveltuviksi. Opiskelijat tutustuvat matkailun toimintakenttään, täydentävät matkailuosaamistaan sekä pohtivat tuotteistamista ja tuotteiden onnistunutta kohdentamista. Lisäksi he ideoivat yhdessä uusia matkailupalveluita ja matkamuistoja. Jäämme siis mielenkiinnolla odottelemaan, mitä kaikkea tämä tarkoittaa Ateljee Lumimetsän osalta!
Hannan töissä on aiheina oma kotiympäristö; oma maatila ja upea lappilainen luonto. Ateljee Lumimetsän sivuille pääset tutustumaan klikkaamalla tästä KLIK.
Blogiyhteistyö: Oulun Kädentaitomessut ja Oxö Wood/Jari Halonen.
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa Ruusu-unelmia ja -villasukkia sekä instagramissa (ruusu_unelmia).
Tämän esittelypisteen kohdalla suorastaan riemastuin! Messuilla oli Niina Laitinen myymässä mm. sukka- ja lapasohjeita sekä Taito Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteistyössä tehtyjä Kukkalapaset-tekemispaketteja. Paketeissa on langat ja selkeä työohje ja lapasten suunnittelija on Niina Laitinen Designs. Kukkalapasista toteutettiin KAL (knit along) yhteisneulonta syys- ja lokakuun vaihteessa 2019.
Niina kertoi, että uusi yhteisneulonta on isänpäiväsukat, joka alkaa 23.10.2019 ja seuraavaksi ilmestyvän kirjan nimi on "Villasukkien uusi vuosi".
Niina on nyt 1,5 vuotta päätyönään suunnitellut villasukkia ja lapasia sekä julkaissut ohjeita. Kaikki tämä sai alkunsa siitä, että hän on aina tykänyt neuloa nopeasti valmistuvia juttuja eli villasukkia ja lapasia. Niina kertoi alkaneensa kiinnostua nyt enemmän suunnittelemaan isompia kuvioita, kuten Ylpeys & ennakkoluulo-sukissa. Upeat sukat, eikö totta?
Käy tutustumassa Niina Laitinen Designs sivuihin klikkaamalla tästä KLIK ja tykkäämässä facebook-sivusta klikkaamalla tästä KLIK.
Seuraan kuopiolaisen Ateljee Keltaisen talon päivityksiä Instagramissa ja Facebookissa. Oli hienoa tavata suunnittelijanaiset Emmi Niikko ja Jonna Silvennoinen messuilla. He ovat perustaneet oman suunnittelutoimistonsa lokakuussa 2013.
Työskentelyn ajatus on, että maailman sähköistymisestä huolimatta ihmiset kaipaavat käsin kosketeltavaa ja käsien koskettamaa. Tähän perustuen on tuotteissa käytetty aitoja materiaaleja ja ekologisia valintoja, kuten esim. kierrätyspaperia, juuttia, pellavaa ja puuvillaa.
Ateljee Keltaisen talon NIMIKKO-koivuviilutarjotin on uniikki tilaustuote, joka valmistetaan mittatilaustyönä ja personoidaan tilaajan haluamalla nimellä tai kirjaimella ja lempinimillä. Upea lahja esimerkiksi rakkaalle, ystävälle, kummilapselle, mummolle ja ukille!
Käy tutustumassa Ateljee Keltaisen talon sivuihin ja tuotteisiin klikkaamalla tästä KLIK.
Oxö Woodin Jari Halosen kanssa juttelin pitkän tovin. Hän kertoi omasta työhistoriastaan ja yrittäjänä olemisesta - sen onnistumisista ja haasteista. Hän on perustanut puualanyrityksensä vuonna 1995, joten kokemusta hänellä riittää.
Jarilla on opettajatausta ja nykyään hänellä opiskelijoita työharjoittelussa yrityksessään. Työharjoittelijoissa on mukavaa se, että saa ohjata heitä kädentaitojen harjoittelussa, opiskelijat saavat Jarin innostumaan ja heistä on myös apua töiden tekemisessä. Opiskelijat saavat puolestaan mahdollisuuden harjoitella ammatti- ja opetustaitoisen yrittäjän ohjauksessa (tämän päättelin itse Jarin kanssa keskustellessani) ja hyvillä välineillä (tästä Jari kertoi saaneensa kiitosta).
Yrittäjän päivä alkaa kaikessa rauhassa. Paja on kodin vieressä, joten työmatka ei vie päivästä aikaa. Työpäivän pituus on noin kuusi tuntia ja jos urakka on päällä, niin illalla Jari käy vielä tekemässä töitä pari tuntia. Oxö Wood valmistaa alihankintana esim. vaneriosia metallifirmoihin.
Kuvan shakkipöydässä oikealla oleva silmä on muuten tehty käsin intarsia eli kuvioupotuksella ja shakkiruudut on tehty koneella ja upotettu pöytään käsin. Messuilla oli myynnissä myös Jarin puusta tekemiä tuoleja.
Jari on itse piirtänyt korujen mallit ja toteuttanut ne. Etniset kuviot ja jutut kiinnostavat, mikä näkyy korujen muotokielessä. Korut tuntuvat ihanan sileiltä ja kokoonsa nähden kevyiltä.
Näissä korvakoruissa on aidon väristä afrikkalaista zebrano-viilua, pohjois-amerikkalaista loimuvaahteraa ja kemiläistä haapaa.
Oxö Woodin Facebooksivuille pääset tästä KLIK.
Kädentaitomessuilla oli mielenkiintoisia työnäytöksiä! Jututin Karia, joka on harrastanut pitsinnypläystä jo kymmenen vuotta. Pitsinnypläystä ennen hän oli tehnyt puutöitä. Pitsinnypläystä nähdessään, hän oli ajatellut, että tässä olisi sellainen pehmeämpi materiaali ja siitä se tämä harrastus sitten oli alkanut.
Kari harrastaa pitsinnypläystä kotona ja käy myös Oulu Opiston kursseilla. Kursseilla opiskellaan pitsinnypläyksen alkeita sekä harjoitetaan ja kehitetään jo opittuja taitoja. Kari kertoi, että kursseilla saa myös uusia malleja ja ideoita.
Messuilla pitsinnypläyspisteessa oli tekniikkaesimerkkeinä upeita tauluja, uniikkeja kortteja ja kauniita liinoja. Että kyllä tällä tekniikalla saadaan tehtyä muutakin kuin pitsiä liinanreunaan! Kari kertoi, että hän on tehnyt pitsinnypläyksellä liinan kaksi metriselle pöydälle. Sitä liinaa käytetään juhlissa.
Suomen Pitsinnyplääjät ry:n sivuille tutustumaan pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Lybeckerin Opiston esittelypisteessä jututin kempeleläistä Heidiä. Hän on aloittanut tänä syksynä kaksi vuotta kestävän verhoilualan ammattitutkinnon Lybeckerin Opistossa Raahessa. Heidin tavoitteena on perustaa tulevaisuudessa oma yritys.
Heidi kertoi, että kotoa löytyy kuulema jo viitisen itse verhoilemaa nojatuolia. Hän harrastaa myös vaateompelua. Lybeckerin esittelypisteessä olevaa nojatuolin verhoilu-työnäytöstä olisi jäänyt katsomaan pitemmäksikin aikaa, mutta messuilla oli vielä paljon nähtävää.
Tässä linkki Lybeckerin Opiston taideteollisuusalan perustutkinto, verhoilun osaamisala sivulle KLIK.
Tämä messutapaaminen oli historiallinen, sillä vuosi sitten Oulun Kädentaitomessuilla tapasin Ateljee Lumimetsän Hanna Posion ensimmäisen kerran. Hanna oli tänäkin vuonna esittelemässä ja myymässä tuotteitaan.
Hanna kertoi, että hän opettaa kuvataidekurssilla Posion kansalaisopistossa. Kurssilla on sekä viime vuonna kurssilla olleita ja uusia kurssilaisia. Kurssilla opiskellaan akvarelli-, akryyli- ja pastellimaalausta ja taidegrafiikan tekniikoita.
Hanna kertoi aloittaneensa juuri Lapista käsin -hankkeen täydennyskoulutuksen. Koulutuksessa käydään läpi, miten käsityötuotteita ja -palveluita voi kehittää matkailuelinkeinoon soveltuviksi. Opiskelijat tutustuvat matkailun toimintakenttään, täydentävät matkailuosaamistaan sekä pohtivat tuotteistamista ja tuotteiden onnistunutta kohdentamista. Lisäksi he ideoivat yhdessä uusia matkailupalveluita ja matkamuistoja. Jäämme siis mielenkiinnolla odottelemaan, mitä kaikkea tämä tarkoittaa Ateljee Lumimetsän osalta!
Hannan töissä on aiheina oma kotiympäristö; oma maatila ja upea lappilainen luonto. Ateljee Lumimetsän sivuille pääset tutustumaan klikkaamalla tästä KLIK.
Blogiyhteistyö: Oulun Kädentaitomessut ja Oxö Wood/Jari Halonen.
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa Ruusu-unelmia ja -villasukkia sekä instagramissa (ruusu_unelmia).
torstai 17. lokakuuta 2019
Riidenliekokranssi
Ihana-lehden instagramista sain idean toteuttaa suunnitelmmissa olleen kranssikokeiluni. Keräsin mökillä käydessäni lehtomaisesta metsästä pitkinä ja maanmyötäisinä varsina kasvavaa riidenliekoa. Varsista kohoavien haarojen päihin oli muodostunut kauniita sukkulamaisia itiötähkiä.
Pidin riidenliekot kranssin tekemiseen asti takapihan kuistilla avonaisessa muovipussissa. Kranssin kokosin keittiön pöydällä. Tässä ohje kranssin tekoon:
Riidenliekokranssi
Krassin tekemiseen tarvitaan
metallirengas tai oksista kiepautettu lenkki
ohutta metallilankaa/sidontalankaa
pihdit metallilangan katkaisemiseen
oksasakset/sakset riidenliekojen pätkimiseen
Katkaise riidenliekoa pieniksi nipuiksi (esim. 3-5 oksaa/nippu).
Kiepauta metallikanka pätkä ensin riidenliekonipun ympäri ja
kiinnitä nippu metallilangalla tiukasti renkaaseen.
Tee seuraava nippu ja kiinnitä se hieman edellisen päälle. Jatka samalla tavalla, niin kranssista tulee tuuhea.
Tee metallilangasta lenkki kranssin ripustamista varten.
Tänä syksynä kotimme ovella tulijoita tervehtii riidenliekokranssi!
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa Ruusu-unelmia ja -villasukkia sekä instagramissa (ruusu_unelmia).
tiistai 15. lokakuuta 2019
Puistolan Martat ja hardanger-kirjontaa
Terveiset syyslomaselta Helsingistä! Ajelimme Kajaanista tänne sunnuntaina. Lähdimme ajelemaan Kajaanista noin klo 10 ja yhden ruokailun & parin kahvitauon-taktiikalla olimme perillä kohteessa klo 17 jälkeen. Majoitumme lomasemme ajan airbnb loma-asunnossa Punavuoressa (asunnossa on pieni keittiö, ruokailutila, olohuone ja makuuhuone). Keskiviikkona ajelemme sitten takaisin kotiin.
Kävin eilen marttaystäväni Annan vinkistä Puistolan Marttojen Hardanger ryhmän kokoontumisessa. Enpä tiedä, miten kauan olisi mennyt, että olisin tällaisena näille tanhuville ummikkona perille löytänyt. Onneksi Anna oli kuskina ja kurvailimme syyssäässä läpi tuulen ja reippaassa vesisateessa vilkkaan liikenteen seassa Puistolaan.
Ensimmäisenä tapasin kässämartta Eijan. Hän kertoi meille Puistolan Marttojen toiminnasta. Puistolan Martoilla on oma tila torin äärellä, Puistolan ydinkeskustassa! Martat järjestävät tilassaan omia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä vuokraavat tilaa ja astioita myös ulkopuolisille.
Martat järjestävät neljät myyjäiset vuodessa; vappumyyjäiset (sima ja munkit tekevät kauppansa), kässämyyjäiset (oman yhdistyksen kässämarttojen myyntipöydän lisäksi martat voivat vuokrata myyntipöydän myydäkseen omia tuotteitaan), Puistolapäivä-tapahtuma (Puistolan Martat myyvät hilloja ja he ovat tunnettuja omenasiiderihillostaan) ja joulumyyjäiset.
Alakerrassa on kutomo, missä voi käydä kutomassa kangaspuilla. Martat maksavat kutomisestaan loimen hinnan ja ulkopuolisille kutojille on päivämaksu. Loimia ei tarvitse laittaa itse, vaan kutomosta vastaava kässämartta Aino laittaa loimet ja auttaa kutojia muutoinkin tarvittaessa.
Aino on kutonut tämän kauniin viltin. Hän kertoi ommelleensa paljon vaatteita ja neuloneensa jonkin verran, mutta kutominen on mieluisin käsityö. Aino kertoi kasvaneensa kangaspuiden juurella. Ainon kotona oli kangaspuut, joilla äiti kutoi vieraille koko ajan. Miniäkin on tullut mukaan kutomishommaan, auttamaan loimienlaittamisessa ja kutomaan.
Puistolan Martat ovat saaneet myös lahjoituksena kuteita tai kankaita yrityksiltä ja yksityisiltä. Näistä kuteista kutotut esim. matot myydään myyjäisissä. Myyjäisistä saadut tuotot ovat tärkeitä oman tilan ylläpitämisessä.
Puistolan Marttojen opintovastaava Toini (kuvassa oikealla) kertoi, että heidän yhdistyksellä on neljä opintokerhoa: Hardanger ryhmä, lukupiiri, ruoka- ja käsityökerhot.
Ensi viikolla (21.-25.10.2019) Puistolan Martat järjestävät Soppakahvilan. Soppakahvilasta saa päivittäin kahta eri keittoa (kala/liha- ja kasviskeittoa). Aamulla leivotaan tuoreet sämpylät ja kahvipullat. Soppaa voi syödä Marttalassa tai ostaa mukaansa.
Helena opasti minut hardanger-kirjonnan kiinnostavaan maailmaan. Helena on mestariluokan hardangerkirjoja - hän kirjoo televisio-ohjelmia katsoessaan. Hän oli esimerkiksi sunnuntaina kirjonut Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa katsoessaan kuvassa näkyvää upeaa liinaa. Itse asiassa aika jännä juttu; minä neuloin samaan aikaan, samaa ohjelmaa katsoessani. Kuinkahan monen muun television äärellä on tehty käsitöitä!
Hardanger-kirjonnassa ommellaan geometrisiä kuvioita käsin erilaisia pistoja käyttäen sekä reikiä muodostaen kankaan lankoja katkaisemalla ja kankaaseen jääviä lankoja ommellen reunoiksi. Lankana käytetään usein helmilankaa ja kankaana tiivistä palttinasidoksista kangasta.
Ihastuin Hardanger ryhmän kirjontatöihin! Matkalla syyslomasemme majapaikkaan löysin askarteluliikkeestä pienet teräväkärkiset sakset. Nyt tarvitsen vielä helmilankaa ja hardanger-kirjontamalleja. Kotona minulla on kirjontatarvikelaatikossa kirjontakehys ja palttinasidoksista kangasta. Siitä se olisi sitten hyvä aloittaa Puistolan Marttojen Hardanger ryhmän innoittamana hardanger-kirjontaharrastus!
Puistolan Marttoja tavattuani totean, että tänäkin päivänä pitää paikkansa seinällä raameissa olevan juhlallisen Rakennuskerhon Marttamökin Suuren Luovutuskirjan teksti: Puistolassa Martat työtänsä tekevät taitavasti, touhukkaasti ja suurella halulla.
Kaikki tapaamani martat ovat ottaneet mielellään vieraaksi marttatilaisuuksiinsa ja -tapahtumiin, niin myös tänään. Tänään tavatessani tajusin myös, että kaikille marttaharrastukseni aikana tapaamille martoille on samaa se, että he mielellään antavat vinkkejä, jakavat ideoita ja osaamistaan. Marttoihin mukaan tulevan ei siis tarvitse olla eri alojen moniosaaja - Marttojen toiminnassa opitaan yhdessä!