Eilen oli Martan päivä (26.7.). Päivää juhlistettiin useissa marttayhdistyksissä ympäri Suomea. Variskankaan Martat, joihin itse kuulun, kokoontuivat puutarhamarttamme Elsan kotipihan upeaan puutarhaan nauttimaan kesästä ja erityisesti Elsan ja hänen miehensä Samulin valmistamista pizzoista.
Martta nimen taustaa (teksti Martat.fi -sivustolta)
Martta on alkujaan arameankielinen naisen etunimi, joka tarkoittaa valtiatarta. Suomessa Martta-nimeä on esiintynyt jo keskiajalta lähtien, ja nimipäiväkalenteriin se otettiin mukaan vuonna 1858. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar, joka tunnettiin erityisesti tunnollisena taloudenhoitajajana.
Puutarhassa on mm. hyötykasveja, kukkia, marja- ja koristepensaita sekä erilaisia puita. Puutarhan huvimajassa, terasseilla ja penkeillä voi nauttia kesästä ja levätä puutarhahommien lomassa.
Elsa kuvaili pariskunnan puutarhaa "villi ja vapaa, kuin omistajansa itsekin". Variskankaan Marttojen puheenjohtaja Tuula kuvaili unelmapuutarhaa viehättäväksi ja omintakeiseksi.
Elsa kertoi tänä kesänä keskittyneensä pihvitomaattikokeiluihin. Lisäksi avomaalla on ruukuissa nopeasti kasvatettavia tomaatteja. Tomaattilajikkeita on noin 90!
Nappasin Elsan kertoillessa puutarhastaan muutamia hänen ajatuksia ja ideoita, joista on hyötyä meille kaikille puutarhahommiin höpsähtäneille:
Silloin tehdään pihatöitä, kun ne tuntuvat kivalta. Kun ei tunnu kivalta, niin tehdään jotain muuta.
Puutarhan muotuminen on vuosien työ. Piha muuttaa muotoaan vuosien varrella. Aina tulee jotain uutta.
Hyödynnä kierrätysmateriaaleja; lautoja, kiviä, tiiliä, laattoja, tynnyreitä, kukkaruukkuja. Elsan ja Samulin puutarhassa on kierrätysperiaate; kaikki on jollakin tapaa käytettyä. Elsa vitsaili, että jos jotain jonnekin jää, niin se löytyy jossakin vaiheessa heidän puutarhasta.
Käytä kasteluvetenä ränneistä kerättyä sadevettä. Tänä kesänä Elsa muisteli heidän puutarhassaan käytetyn vesijohtovettä kasteluvetenä vain kahtena kertana.
Pihatöiden tekeminen on hyvää liikuntaa. Askelia tulee varsinkin, kun etsii "talteen laittamiaan" työkaluja tai puutarhan toisesta päästä toiseen mennessä unohtaa, miksi ja mitä oli menossa tekemään :)
Elsan ja Samulin upean puutarhan sydämessä on kesäkeittiö, missä ruokaa voi valmistaa hellassa, takassa tai pizzauunissa! Kaikki puutarhassa, kuten kotikin, on sähkötöitä lukuunottamatta omin käsin tehtyä. Illan isäntäpariskunta on Italia-faneja, mikä näkyy kesäkeittiössä.
Illan aikana oli mukava seurata Elsan ja Samulin yhteistyötä pizzojen valmistuksessa. Elsa oli leipurimestari ja valmisti pizzat, Samuli paistomestari.
Puutarhatyöt ja ruuanvalmistus kesäkeittiössä ovat pariskunnan yhteinen harrastus ja ajanviettotapa, mikä lienee tämän upean puutarhan suurin onnistumisen ja tunnelman salaisuus. Puutarhaa on tehty ja hoidettu rakkaudella - yhdessä.
Tässä puheenjohtajamme Tuula näyttää, millaisia pizzoja söimme.
Vaikka Elsa on superpuutarhamartta, on hän myös superruokamartta! Elsa Jauhopeukalo (ja asiaan kuuluvasti myös hieman Jauhoposki) loihti meille illan aikana niin suolaisia kuin makeita pizzoja. Pizzoissa oli Elsan taikinajuureen valmistama pizzataikina. Suolaisissa pizzoissa oli oman puutarhan tomaateista tehtyä tomaattikastiketta. Suolaisina pizzoina söimme kinkkupizzaa (kinkkua, oliiveja, mozzarellajuustoa ja tarjottaessa päälle silputtua basilikaa) ja tonnikalapizzaa (tonnikalaa, katkarapuja, mozzarellajuustoa ja tarjottaessa päälle silputtua tilliä).
Elsa oli ideoinut Martanpäivän kokoontumiseemme herkullisen jälkiruokapizzan raparperista!
Elsan raparperijälkiruokapizza
pizzataikinaa
ranskankermaa
raparperihilloa
sitruunamelissan lehtiä
1. Muotoile pizzataikina leivinpaperin päälle uunipellille. (Elsa itse käytti kevyesti öljyttyä pizzapeltiä.)
2. Levitä pizzapohjan päälle ranskankermaa.
3. Laita ruokalusikalla raparperihilloa läntteinä pizzan päälle.
4. Paista 250 asteessa niin, että pizza on saanut reunoihinsa väriä ja pohja on kypsä.
5. Ripottele tarjottaessa sitruunamelissan lehtiä pizzan päälle.
Minulle kävi marttaillassa hyvä tuuri ja onni suosi arpajaisissa. Voitin satokauden herkkukorin!
Seurailin eilen facebookista, Strasbourgin marttamatkan whatsup-ryhmästä ja instagramista, miten marttayhdistykset viettivät Martan-päivää. Tässä muutamia somepoimintoja eiliseltä: Vauhtimartat aloittivat eilisen päivän nauttimalla aamukahvin martta-mukista, Oriveden Martat olivat iltatorilla, Sulkavan Marttojen torikahviossa vietettiin Martanpäivää, Varkauden Marttojen Martanpäivän kahviossa oli tarjolla suolaista ja makeaa, Aitoon Martat juhlivat avoimin kahvikutsuin ja kansallispukutuuletuksin, Pirkanmaan kansainväliset Martat ry teki kesäretken Kangasalle tutustuen mm. kirkkoon ja lepokotiin, Säviän Martat ry oli torilla, missä oli tarjolla ohrapuuroa ja raparperisoppaa kera soiton ja laulun. Rantasalmen Martat pitivät Siskon kahvilaa kesäiseen tapaan myös Martanpäivänä, Kädentaitomartat tapasivat tietenkin käsitöiden merkeissä, Karjalohjan Martoilla oli perinteinen Martan-päivän sauna, Imatralaiset Martat kokoontuivat jo torstaina etkoille nyyttärien merkeissä, Hirvikosken Martat Pyhtäältä viettivät Martan päivän etkot lauttaristeilyn merkeissä, Joensuussa torilla jonoa piisasi Martta kahvilaan, Harvialan Martat viettivät Martan päivän iltaa Pauninmaan luontokohteessa ja Kurikan Martat viettävät Martan-päivää tänään Kurikan torikahvilassa virkaten.
Ps. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa ja instagramissa!
lauantai 27. heinäkuuta 2019
Elsan raparperijälkiruokapizza ja Martan päivän viettoa unelmapuutarhassa
torstai 25. heinäkuuta 2019
Ahvenanmaa: nähtävyyksiä, elämyksiä ja vinkkejä lomamatkalle 2/2
Jatketaan tutustumista Ahvenanmaahan. Aiempi blogipäivitykseni Ahvenanmaa: nähtävyyksiä, elämyksiä ja vinkkejä lomamatkalle 1/2 löytyy klikkaamalla tästä KLIK.
Ahvenanmaalla on helppo liikkua, sillä välimatkat ovat lyhyitä. Me ajelimme omalla autolla, minkä veimme mukanamme Silja Tallinkin risteilyaluksessa Ahvenanmaalle. Ahvenanmaa on suosittu polkupyöräilijöiden matkakohde.
Koska olimme katsoneet Åland Guide-oppaasta meitä kiinnostavat paikat, löysimme ne helposti Google Mapsin avulla. Muutama kohteista löytyi kyllä ihan vahingossa pitkin ja poikin Ahvenanmaata ajellessamme. Meillä oli lisäksi kirjakaupasta ostettu Ahvenanmaan kartta. Kartta löytyi myös Åland Guide-oppaasta.
Pyhän Mikaelin kirkko on yksi parhaiten säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa. Kirkko on rakennettu vanhan vesireitin varrelle ja se on valmistunut viimeisine muutoksineen 1400-luvun puolivälissä.
St Mikaels kyrka (Pyhän Mikaelin kirkko), Pålsbölevägen 258, 22310 Pålsböle
Kirkossa oli opaslehtinen, missä kirkko esitellään ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
Kirkon portilla vieraat toivottaa tervetulleiksi Frans Petter von Knorring. Hän on Ahvenanmaan koululaitoksen isä, joka oli Finströmin kirkkoherrana 1834-1875. Pronssiveistoksen on tehnyt ahvenanmaalainen taiteilija Håkan Bonds vuonna 1963.
Kirkon suojelupyhimys arkkienkeli Mikael on sakastin oven vieressä. Puuveistos on 1400-luvun puolivälistä.
1300-luvun alkupuolelta oleva krusifiksi on alkuperäisellä paikallaan "riemukaaressa".
Vuodelta 1688 oleva votiivilaiva on pitäjän venemiesten lahja kirkolle. He palvelivat mm. tällaisilla aluksilla Kaarle XI:n laivastossa.
Saarnastuoli raamatullisine puuveistoksineen on vuodelta 1703.
Ajatus perunalastujen valmistamisesta syntyi vuonna 1969 ja Taffelit, Suomen suosituimmat perunalastut valmistetaan edelleenkin Suomessa, Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla käydessään tulee siis tietenkin käydä Taffelin tehtaanmyymälässä. Tehtaanmyymälässä on Taffelin tuotevalikoiman lisäksi myös Pandan tuotteita, Kantolan keksejä ja Oolannin-merkin pakasteita.
Taffelin ensimmäinen tuote oli sileä, suolattu Taffel Chips perunalastu 75 gramman pussissa. Tehtaan ympäristökuormitusta on vähennetty esimerkiksi käyttämällä perunankuorista saatua biokaasua.
Taffelin tehtaanmyymälä, Sundsvägen 420, Godby
taffelintekijät.fi
Ahvenanmaata voidaan kutsua Suomen omenatarhaksi, sillä siellä viljellään yli 70% kaikista maan omenoista. Grannasin tila toinen Ahvenanmaan suurimmista omenatarhoista. Omenapuut kasvavat pitkinä rivistöinä. Grannas valmistaa omenoista tuorepuristettua mehua,omena-tyrnimarjamehua ja hunajaa. Tuotteita myydään tilan bistrossa ja mehua paikallisissa ruokakaupoissa.
Getavägen 1390, Västanträsk, 22 330 Tjudö, Åland
http://www.grannas.ax
Amalian limonaditehdas (Amalias Limonadfabrik) on Ahvenanmaan ainoa limonaditehdas. Limonadien väri, makuja ja tuoksu tulevat marjoista ja hedelmistäm kuten puolukoista, mansikoista, omenoista, mustikoista, vadelmista ja mustaherukoista. Valikoimasta löytyy myös vahvempia juomasekoituksia.
Amalias Limonadfabrik ja tilapuoti, Lemlandsvägen 1865, Lemland
www.limonad.ax
Kastelholman linna on hyvin säilynyt linnanraunio. Linnan tarkkaa rakentamisajankohtaa ei ole tiedossa, mutta Kastelholman linna mainitaan ensimmäisen kerran 1388 Bo Johansson Gripin jäämistössä "Kastelholman talona". Linnan historia on värikäs - linna on tullut piirityksi, ryöstetyksi, tuhotuksi, nimetyksi kuninkaalliseksi metsästyslinnaksi, tulipalossa palaneeksi ja restauroiduksi. Linnan viimeinen restaurointi valmistui vuonna 2001.
Linnassa ovat asuneet sekä Kustaa Vaasa että Suomen herttua Juhana III. Juhana III piti veljeään Eerik XIV yhdessä vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa linnassa vangittuna. Linnan pohjoissiipi on toiminut 1700-luvulla viljamakasiinina.
Kastelholman linna toimii museona. Kesäaikaan linnassa on opastettuja kierroksia. Lipunmyynnistä voi ostaa kahdella eurolla suomenkielisen opasvihkosen, joka on erinomainen ja kattava opas Kastelholman linnan historiaan.
Kastelholman linna, Kungsgårdsallén 5, 22520 KASTELHOLM
www.kastelholm.ax
Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo perustettiin 1930-luvulla ja se on Ahvenanmaan ainoa ulkoilmamuseo. Museoon kuuluu noin kaksikymmentä eri rakennusta, jotka on tuotu eri puolilta Ahvenanmaata. Jan Karlsgården näyttää miltä ahvenanmaalainen maatila näytti 1850-luvulla. Pihassa on päärakennus, pihatupa ja aitat sekä karjapiha, johon kuuluvat eläinten rakennukset ja säilytystilat. Vuosien saatossa pihaan on tuotu lisää rakennuksia, joilla on erilaisia tehtäviä. (teksti ulkoilmamuseon kyltistä)
Heinäkuun keskiviikkoina käsityötaitajat esittelevät vanhoja arkipuuhia.
Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo, Kastelholm, Sund
Paljon ehdimme nähdä ja elämyksiä saada lomamatkallamme. Paljon jäi vielä nähtävää ja koettavaa tuleville Ahvenanmaan matkoillemme.
"Skönt är vårt Åland när fjärdar och sund
blåna i vårljusa dagar,
ljuvt är att vandra i skog och i lund,
i strändernas blommande hagar."
Säkeistö Ahvenanmaan Ålänningens sång -maakuntalaulusta
Tämän blogipäivityksen lähteinä olen käyttänyt
Åland Guide -opasta (kesäkuu 2019 - toukokuu 2020),
Visit Åland-sivustoa sekä kunkin kohteen omia nettisivuja.
Ps. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa ja instagramissa!
Ahvenanmaalla on helppo liikkua, sillä välimatkat ovat lyhyitä. Me ajelimme omalla autolla, minkä veimme mukanamme Silja Tallinkin risteilyaluksessa Ahvenanmaalle. Ahvenanmaa on suosittu polkupyöräilijöiden matkakohde.
Koska olimme katsoneet Åland Guide-oppaasta meitä kiinnostavat paikat, löysimme ne helposti Google Mapsin avulla. Muutama kohteista löytyi kyllä ihan vahingossa pitkin ja poikin Ahvenanmaata ajellessamme. Meillä oli lisäksi kirjakaupasta ostettu Ahvenanmaan kartta. Kartta löytyi myös Åland Guide-oppaasta.
Pyhän Mikaelin kirkko on yksi parhaiten säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa. Kirkko on rakennettu vanhan vesireitin varrelle ja se on valmistunut viimeisine muutoksineen 1400-luvun puolivälissä.
St Mikaels kyrka (Pyhän Mikaelin kirkko), Pålsbölevägen 258, 22310 Pålsböle
Kirkossa oli opaslehtinen, missä kirkko esitellään ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
Kirkon portilla vieraat toivottaa tervetulleiksi Frans Petter von Knorring. Hän on Ahvenanmaan koululaitoksen isä, joka oli Finströmin kirkkoherrana 1834-1875. Pronssiveistoksen on tehnyt ahvenanmaalainen taiteilija Håkan Bonds vuonna 1963.
Kirkon suojelupyhimys arkkienkeli Mikael on sakastin oven vieressä. Puuveistos on 1400-luvun puolivälistä.
1300-luvun alkupuolelta oleva krusifiksi on alkuperäisellä paikallaan "riemukaaressa".
Vuodelta 1688 oleva votiivilaiva on pitäjän venemiesten lahja kirkolle. He palvelivat mm. tällaisilla aluksilla Kaarle XI:n laivastossa.
Saarnastuoli raamatullisine puuveistoksineen on vuodelta 1703.
Ajatus perunalastujen valmistamisesta syntyi vuonna 1969 ja Taffelit, Suomen suosituimmat perunalastut valmistetaan edelleenkin Suomessa, Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla käydessään tulee siis tietenkin käydä Taffelin tehtaanmyymälässä. Tehtaanmyymälässä on Taffelin tuotevalikoiman lisäksi myös Pandan tuotteita, Kantolan keksejä ja Oolannin-merkin pakasteita.
Taffelin ensimmäinen tuote oli sileä, suolattu Taffel Chips perunalastu 75 gramman pussissa. Tehtaan ympäristökuormitusta on vähennetty esimerkiksi käyttämällä perunankuorista saatua biokaasua.
Taffelin tehtaanmyymälä, Sundsvägen 420, Godby
taffelintekijät.fi
Ahvenanmaata voidaan kutsua Suomen omenatarhaksi, sillä siellä viljellään yli 70% kaikista maan omenoista. Grannasin tila toinen Ahvenanmaan suurimmista omenatarhoista. Omenapuut kasvavat pitkinä rivistöinä. Grannas valmistaa omenoista tuorepuristettua mehua,omena-tyrnimarjamehua ja hunajaa. Tuotteita myydään tilan bistrossa ja mehua paikallisissa ruokakaupoissa.
Getavägen 1390, Västanträsk, 22 330 Tjudö, Åland
http://www.grannas.ax
Amalian limonaditehdas (Amalias Limonadfabrik) on Ahvenanmaan ainoa limonaditehdas. Limonadien väri, makuja ja tuoksu tulevat marjoista ja hedelmistäm kuten puolukoista, mansikoista, omenoista, mustikoista, vadelmista ja mustaherukoista. Valikoimasta löytyy myös vahvempia juomasekoituksia.
Amalias Limonadfabrik ja tilapuoti, Lemlandsvägen 1865, Lemland
www.limonad.ax
Kastelholman linna on hyvin säilynyt linnanraunio. Linnan tarkkaa rakentamisajankohtaa ei ole tiedossa, mutta Kastelholman linna mainitaan ensimmäisen kerran 1388 Bo Johansson Gripin jäämistössä "Kastelholman talona". Linnan historia on värikäs - linna on tullut piirityksi, ryöstetyksi, tuhotuksi, nimetyksi kuninkaalliseksi metsästyslinnaksi, tulipalossa palaneeksi ja restauroiduksi. Linnan viimeinen restaurointi valmistui vuonna 2001.
Linnassa ovat asuneet sekä Kustaa Vaasa että Suomen herttua Juhana III. Juhana III piti veljeään Eerik XIV yhdessä vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa linnassa vangittuna. Linnan pohjoissiipi on toiminut 1700-luvulla viljamakasiinina.
Kastelholman linna toimii museona. Kesäaikaan linnassa on opastettuja kierroksia. Lipunmyynnistä voi ostaa kahdella eurolla suomenkielisen opasvihkosen, joka on erinomainen ja kattava opas Kastelholman linnan historiaan.
Kastelholman linna, Kungsgårdsallén 5, 22520 KASTELHOLM
www.kastelholm.ax
Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo perustettiin 1930-luvulla ja se on Ahvenanmaan ainoa ulkoilmamuseo. Museoon kuuluu noin kaksikymmentä eri rakennusta, jotka on tuotu eri puolilta Ahvenanmaata. Jan Karlsgården näyttää miltä ahvenanmaalainen maatila näytti 1850-luvulla. Pihassa on päärakennus, pihatupa ja aitat sekä karjapiha, johon kuuluvat eläinten rakennukset ja säilytystilat. Vuosien saatossa pihaan on tuotu lisää rakennuksia, joilla on erilaisia tehtäviä. (teksti ulkoilmamuseon kyltistä)
Heinäkuun keskiviikkoina käsityötaitajat esittelevät vanhoja arkipuuhia.
Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo, Kastelholm, Sund
Paljon ehdimme nähdä ja elämyksiä saada lomamatkallamme. Paljon jäi vielä nähtävää ja koettavaa tuleville Ahvenanmaan matkoillemme.
"Skönt är vårt Åland när fjärdar och sund
blåna i vårljusa dagar,
ljuvt är att vandra i skog och i lund,
i strändernas blommande hagar."
Säkeistö Ahvenanmaan Ålänningens sång -maakuntalaulusta
Tämän blogipäivityksen lähteinä olen käyttänyt
Åland Guide -opasta (kesäkuu 2019 - toukokuu 2020),
Visit Åland-sivustoa sekä kunkin kohteen omia nettisivuja.
Ps. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa ja instagramissa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)