perjantai 28. kesäkuuta 2019
Mantelisella rucolapestolla maustettu tomaatti-mozzarellapiirakka
Kaupassa on ollut myynnissä mehukkaan näköisiä tomaatteja ja pihalla rucolaa pukkaa kasvatuslavalla mukavasti. Näistähän se ajatus sitten lähti - kokeillaanpa miltä maistuisi mantelisella rucolapestolla maustettu tomaatti-mozzarellapiirakka.
Tehdään ensin rucolapesto! Rucolapesto sopii myös esim. leivän päälle.
Voit käyttää piirakassa myös kaupasta saatavaa perinteistä pestoa.
MANTELINEN RUCOLAPESTO
reilu nippu rucolanlehtiä varsineen
oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi (maun mukaan, puolikin voi riittää)
1 dl kuorittuja manteleita
1 dl parmesaaniraastetta
sitruunan mehua
1. Paloittele rucola pienemmiksi paloiksi. Saksilla pilkkominen sujuu sukkelaan!
2. Kuori ja paloittele valkosipulin kynsi.
3. Jos käytät parmesaania palana, raasta se.
3. Soseuta kaikki ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää öljyä sen verran, että massa on tahnamaista, ei öljymäistä.
4. Lisää lopuksi hieman sitruunamehua ja sekoita.
Ja sitten tehdään rucolapestolla maustettu tomaatti-mozzarellapiirakka!
MANTELISELLA RUCOLAPESTOLLA MAUSTETTU TOMAATTI-MOZZARELLAPIIRAKKA
Piirakkapohja
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunamuusijauhetta
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
75 g margariinia
0,5 dl kylmää vettä
Täyte
3-4 tomaattia
yksi mozzarellapallero
2 kananmunaa
1,5 dl kuohukermaa
1. Sekoita piirakkapohjan kuivat aineet keskenään.
2. Nypi joukkoon kylmä margariini. Taikinasta tulee murumainen.
3. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Laita hetkeksi jääkappiin.
4. Taputtele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
GastroMax santoku-veitsellä tomaattien viipalointi sujuu kuin unelmissa. Leikkuulauta on Orthex Groupin biomateriaaleista valmistettua keittiövälinesarjaa.
5. Viipaloi tomaatit ja mozzarella. Leikkaa niin tomaatit kuin mozzarella ensin kahtia ja leikkaa ne sitten viipaleiksi.
6. Levitä piirakkataikinan pohjalle ensin mantelinen rucolapesto.
7. Lado tomaatti- ja mozzarellaviipaleet limittäin pohjan päälle.
Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 40 minuuttia.
Tarjoile haaleana tai kylmänä.
Mukavaa kesäkuista viikonloppua!
tiistai 25. kesäkuuta 2019
Juhannusruusujen ajan eläimellisiä vauvakuulumisia
Juhannusruusuja Kuvat: Tarja Karvonen
Juhannusruusu alkoi kukkimaan nimensä mukaisesti juhannuksena. Puolikerrannaiset kermanvalkoiset kukat tuoksuvat ihanasti. Juhannusruusun kukinta kestää noin pari viikkoa.
Kaksi vuotta sitten istuttamani juhannusruusut ovat nyt noin 50 cm korkeita. Juhannusruusu kasvaa 150-200 cm korkeaksi. Ruusu ei ole levinnyt juurivesoista, koska olemme leikanneet ruohoa ruusujen juurilta trimmerillä ja ruohonleikkurilla.
Sinitiaisen poikasia Kuva: Tarja Karvonen
Viime viikolla kukkapenkin reunalta rikkaruohoja nyppiessäni säikähdin, kun lintu räpisteli eteeni. Sinitiaisen poikaset olivat lentäneet pihalla olevasta lintupöntöstä. Sinitiaisenpoikaset tulevat lentokykyisiksi 15–21, useinmiten 19 vuorokauden ikäisinä.
Pikkuiset linnunpoikaspallerot harjoittelivat aidalla istumista ja lentämistä. Olihan se aika söpösti hauskan näköistä meininkiä.
Porot syömässä mökin pihanurmea. Kuva: Tarja Karvonen
Juhannuksena olimme kesämökillä. Mökin pihalla kuljeskeli poro vasoineen ja
Vietnamilainen sauvasirkkavauva Kuva: Tarja Karvonen
juhannuksena kotona terraariolemmikkimme vietnamilaisen sauvasirkan munasta oli kuoriutunut pienen pieni sauvasirkkavauva. Munan kuori oli vielä kiinni jalassa. En ottanut poikasta kädelleni, sillä sirkkavauva väisteli varsin vikkelästi yritystäni. Kuvassa oleva tulitikku antaa käsityksen sirkkavauvan koosta.
Juhannusyön tunnelmaa Puolangalla. Kuva: Tarja Karvonen
perjantai 21. kesäkuuta 2019
Juhlistetaan kesää raparperikiisselillä
Viime kesänä löysin muutamaa reseptiä testattuani täydellisen raparperikiisselin ohjeen Dan Sukkerin sivuilta. Tällä ohjeella kiisselin koostumus on täydellinen ja makeus juuri sopiva.
Raparperikiisseli (n. 10 annosta)
Tarvitset kiisseliin
1 l raparperipaloja
1 ½ l vettä
runsas 1 dl Dansukker Taloussokeria
½ dl Dansukker Fariinisokeria tai Ruokokidesokeria (itse käytin ruokokidesokeria)
1 dl perunajauhoja
Koristeeksi pursotin vaniljasokerilla ja kanelilla maustettua kermavaahtoa.
Ohjeen mukaan koristeeksi voit käyttää mansikoita, DanSukker Kanelisokeria, Dansukker Vaniljasokerilla maustettua kermavaahtoa tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta.
1. Pilko huuhdotut raparperin varret. Kiehauta raparperipalat talous- ja fariinisokerilla maustetussa vedessä.
2. Sekoita perunajauhot vesitilkkaan. Lisää seos ohuena nauhana kaataen, hyvin sekoittaen kuumaan liemeen. Anna kiehahtaa.
3. Kaada kiisseli tarjoiluastiaan tai annoslaseihin. Jäähdytä kylmäksi. Koristele annos.
GastroMax santoku-veitsi on suosikkiveitseni; terässä on sopivasti pituutta, leikkaa hyvin ja terässä olevien kolojen ansiosta leikattavat raaka-aineet eivät jää terään kiinni.
Hyvää juhannusta!
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös instagramissa KLIK.
torstai 20. kesäkuuta 2019
Verenpisaroita ja Orthexin kierrätysmuoviruukkuja
Syntymäpäiväni on heinäkuussa, mutta sain jo etukäteen lahjaksi kesäkukkia. Kukat ovat Paltaniemen puutarhalta (Kajaani).
Ihastuin verenpisaroihin, joita meillä ei kesäkukkana ole aiemmin ollutkaan. Lajikkeita on yli sata; amppeileihin sopivia rentoversoisia, roikkuvia kuin ruukkuistutuksiin sopivia pystykasvuisia lajikkeita.
Verenpisara on kaunis. Kasvin tiheästi kasvavat kiiltävät lehdet ovat soikeat ja nirhalaitaiset. Kukat ovat torvimaiset ja kasvavat terttuina versojen päissä - kukkien koko, muoto ja väri vaihtelevat hieman lajikkeesta riippuen.
Kokoan tähän päivitykseen saamiani verenpisaroiden kasvatukseen liittyviä ohjeita ja vinkkejä.
Minulle kerrottiin, että verenpisara on helppohoitoinen kesäkukka. Kasvualustan tulee olla ravinteikas, vettä läpäisevä ja ilmava. Kasvi viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla, menestyy myös varjossa, mutta kukinta jää tällöin vähäisemmäksi. Liian kuumassa verenpisara tiputtaa lehtensä.
Verenpisaraa kastellaan nuppu- ja kukintavaiheessa pitäen kasvualusta tasaisen kosteana. Kukinnan jälkeen kastelua vähennetään ja talven lepokaudella kastellaan niukasti, mutta ei kuitenkaan anneta mullan kuivua kokonaan. Lannoitetaan alkukeväästä syksyyn viikon tai kahden välein. Kukinnan loppupuolella kasvavat marjat poistetaan, niin kasvin ravinteet säästyy ja kukinta pitkittyy.
Koska verenpisaroiden kasvattamisessa kokemukseni on ohuempaakin ohutta, en kirjoittele tähän varenpisaran talvehtimisesta ja uudelleenistutuksesta. Tiedä vaikka palaan tämän osalta asian äärelle vuoden kuluttua ;D
Siirsin verenpisarat isompiin ruukkuihin. Orthexin Epoque-ruukut ovat kevyitä liikutella, pitävät hyvin kosteuden ja kestävät muuten ulkokäytön jopa talvella. Ruukuissa on mukavasti korkeutta, että verenpisara pystyy kasvattamaan juuriaan.
Kierrätyspuutarha-aatteella tein verenpisaroille tason. Laitoin tason jaloiksi molempiin päihin päällekkäin kolme purkutiiltä ja tasoksi kuistin rakennusjätteeksi jääneitä laudanpätkiä. Laudat käsittelin kuistin lattian käittelystä jääneellä terassiöljyllä.
Epoque-ruukut ovat valmistettu 100 % uusiomuovista. Orthex Groupin Kasvien hoito -kategoria on uusiomuovin käytön kannalta edellä kävijä, sillä tänä päivänä kaikki Orthex Groupin kukkaruukut ja parvekelaatikot valmistetaan 100 % uusiomuovista!
Otrhexin kierrätysmuovista valmistettuhin kukkaruukkuihin pääset tutustumaan klikkaamalla tästä KLIK
Orthexin Splash kastelukannu on myös valmistettu 100 % kierrätysmuovista. Orthex Groupin kastelukannut löytyvät täältä KLIK.
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös instagramissa KLIK.
Ihastuin verenpisaroihin, joita meillä ei kesäkukkana ole aiemmin ollutkaan. Lajikkeita on yli sata; amppeileihin sopivia rentoversoisia, roikkuvia kuin ruukkuistutuksiin sopivia pystykasvuisia lajikkeita.
Verenpisara on kaunis. Kasvin tiheästi kasvavat kiiltävät lehdet ovat soikeat ja nirhalaitaiset. Kukat ovat torvimaiset ja kasvavat terttuina versojen päissä - kukkien koko, muoto ja väri vaihtelevat hieman lajikkeesta riippuen.
Kokoan tähän päivitykseen saamiani verenpisaroiden kasvatukseen liittyviä ohjeita ja vinkkejä.
Minulle kerrottiin, että verenpisara on helppohoitoinen kesäkukka. Kasvualustan tulee olla ravinteikas, vettä läpäisevä ja ilmava. Kasvi viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla, menestyy myös varjossa, mutta kukinta jää tällöin vähäisemmäksi. Liian kuumassa verenpisara tiputtaa lehtensä.
Verenpisaraa kastellaan nuppu- ja kukintavaiheessa pitäen kasvualusta tasaisen kosteana. Kukinnan jälkeen kastelua vähennetään ja talven lepokaudella kastellaan niukasti, mutta ei kuitenkaan anneta mullan kuivua kokonaan. Lannoitetaan alkukeväästä syksyyn viikon tai kahden välein. Kukinnan loppupuolella kasvavat marjat poistetaan, niin kasvin ravinteet säästyy ja kukinta pitkittyy.
Koska verenpisaroiden kasvattamisessa kokemukseni on ohuempaakin ohutta, en kirjoittele tähän varenpisaran talvehtimisesta ja uudelleenistutuksesta. Tiedä vaikka palaan tämän osalta asian äärelle vuoden kuluttua ;D
Siirsin verenpisarat isompiin ruukkuihin. Orthexin Epoque-ruukut ovat kevyitä liikutella, pitävät hyvin kosteuden ja kestävät muuten ulkokäytön jopa talvella. Ruukuissa on mukavasti korkeutta, että verenpisara pystyy kasvattamaan juuriaan.
Kierrätyspuutarha-aatteella tein verenpisaroille tason. Laitoin tason jaloiksi molempiin päihin päällekkäin kolme purkutiiltä ja tasoksi kuistin rakennusjätteeksi jääneitä laudanpätkiä. Laudat käsittelin kuistin lattian käittelystä jääneellä terassiöljyllä.
Epoque-ruukut ovat valmistettu 100 % uusiomuovista. Orthex Groupin Kasvien hoito -kategoria on uusiomuovin käytön kannalta edellä kävijä, sillä tänä päivänä kaikki Orthex Groupin kukkaruukut ja parvekelaatikot valmistetaan 100 % uusiomuovista!
Otrhexin kierrätysmuovista valmistettuhin kukkaruukkuihin pääset tutustumaan klikkaamalla tästä KLIK
Orthexin Splash kastelukannu on myös valmistettu 100 % kierrätysmuovista. Orthex Groupin kastelukannut löytyvät täältä KLIK.
Tervetuloa seuraamaan blogiani myös instagramissa KLIK.
tiistai 18. kesäkuuta 2019
Rompetoreilta löydät kaikkea tarvitsemaasi ja voit tunnelmoida menneillä vuosikymmenillä
Lauantaina pistäydyimme Iisalmessa MegaRomppeet-tapahtumassa. Jos et koskaan ole käynyt rompetorilla, niin näytän sinulle muutamin kuvin, millaisia tavaroita voi rompetorilta löytää.
Rompetorilta voit löytää esimerkiksi
erilaisia työkaluja,
kuppeja, laseja, lautasia, aterimia, kermanekkoja, kannuja ja kameroita,
huonekaluja, rukkeja lankojen kehräämiseen, peilejä, matkalaukkuja,
tauluja, puukkoja, lamppuja, radioita, soikkoja, saaveja. purkkeja, purnukoita,
edellisen mallin kännyköitä sekä
laskimia,
leluja lapsille ja lapsenmielisille, kodinkoneita kuten
erilaisia pyykkikoneita ja
silitysrautoja.
Rompetorien yhteydessä on usein eri teemoilla olevia näyttelyitä, kuten
vanhoja autoja,
traktoreita,
moottorisahoja,
ja maamoottoreita.
Minä löysin tällä kertaa rompetorilta pöytäliinoja. Keltaruutuinen ruokapöydänliina maksoi 0,50€, pellavaliina 1€ ja pieni kirjottu liina 1€.
Mikäli ei rompetorilta tarvitse mitään, on torilla hauska kierrellä ja katsella erityisesti noita vanhoja tavaroita tunnelmoiden menneillä vuosikymmenillä.
sunnuntai 16. kesäkuuta 2019
Nokkospestolla ryyditetty nokkospatonki ja voikukannuppukaprikset
Luonnonyrttisatoa (kuva: Tuula Kärnä)
Viikko sitten maanantaina (10.6.2019) järjestelivät Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat yhteisen ohjelmallisen marttaillan Kainuun Martoille ja Vuoksenniskan Martoille. Iltaa vietettiin ihanassa Eino Leino talon pihapiirissä.
Kolmen Variskankaan Marttojen marttaopiskelijan luonnonyrtit-harrastusmerkkiopintoihin liittyen marttaillassa oli tarjolla luonnonyrtteistä valmistettuja maistiaisia; tervetulojuomana koivunlehdistä valmistettua Martan koivujuomaa, voikukannuppukapriksia, nokkospestolla ryyditettyä nokkospatonkia ja kuusenkerkkälevitettä.
Kerroin tuosta illasta 13.6.2019 julkaisemassani päivityksessä. Tuosta päivityksestä löydät Martan koivujuoman, kuusenkerkkälevitteen ja serinakakkujen reseptit. Tuohon aiempaan päivitykseen pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Luonnonyrttimaistiaiset: voikukannuppukaprikset, nokkospatonki nokkospestolla ruyyditettynä ja kuusekerkkälevitteellä (kuva: Tarja Karvonen)
Nokkospatonki
4 dl vettä
11 g kuivahiivaa
1 tl sokeria
2 tl suolaa
10 dl vehnäjauhoja
1 dl öljyä
1. Valmista taikina lämmittämällä vesi 42 asteiseksi ja lisää siihen kuivahiiva, sokeri ja suola.
2. Lisää jauhoja vähän kerrallaan kunnes taikina alkaa irrota kulhon reunoilta.
3. Lisää lopuksi öljy ja vaivaa taikina hyvin.
4. Peitä kulho kelmulla ja anna kohota kaksinkertaiseksi.
5. Jaa taikina neljään osaan ja kaulitse jauhojen avulla soikeiksi levyiksi.
6. Levitä nokkospestoa 2 ruokalusikallista levyn päälle ja rullaa kuin kääretorttu.
7. Anna kohota 30-60 minuuttia ja leikkaa patonkeihin viillot ennen paistamista.
8. Paista patonkeja 225 asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia.
Voit käyttää patongin täytteeksi myös kaupoista löytyviä valmiita pestoja.
Nokkospesto
1 l nokkosta (tuoretta)
0,5 dl auringonkukansiemeniä
1,25 dl auringonkukkaöljyä tai oliiviöljyä
1 kpl valkosipulin kynsi
0,5 tl suolaa
1. Pese nokkosen versot kylmällä vedellä. Käytä apuna kumihanskoja tai pihtejä.
2. Keitä nokkosia 2-3 minuuttia. Nosta nokkoset siivilään ja huuhto nopeasti kylmällä vedellä. Jätä valumaan.
3. Mittaa tehosekoittimeen öljy, auringonkukansiemenet ja suola.
4. Lisää hyvin valutetut nokkoset (purista tarvittaessa ylimääräinen vesi pois) ja valkosipuli.
Anna tehosekoittimen pyöriä kunnes massa on tasaista.
Voikukannuppukapriksia (kuva: Tuula Kärnä)
Voikukannuppukaprikset
3 dl vettä
2 tl merisuolaa
3 dl voikukannuppuja
5 valkopippuria
1 neilikka
3 dl omenaviinietikkaa
1-2 tl ruokosokeria
1. Kerää vielä kiinni olevat voikukan nuput kuivalla aurinkoisella säällä.
2. Pane voikukan nuput runsaaseen veteen jotta kaikki mahdollinen lika niistä vajoaa kulhon pohjaan.
3. Poista nupuista niiden varret jos niihin on sitä jäänyt ja pane ne lävikköön valumaan.
4. Kiehauta ylös vesi ja lisää suola, ja sekoita lusikalla kunnes suola on liuennut kiehuvaan veteen.
5. Pane voikukan nuput isoon huolellisesti puhdistettuun lasipurkkiin ja kaada kiehuva suolavesi niiden päälle ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
6. Sulje purkki tiiviillä kannella ja siirrä voikukannuput jääkaappiin kolmeksi päiväksi tekeytymään.
7. Kaada voikukannuput siivilään ja valuta pois suolavesi.
8. Siirrä voikukat uuteen huolellisesti puhdistettuun edellistä hieman pienempään lasipurkkiin johon ne juuri ja juuri mahtuvat ja jossa ei ole liikaa lisätilaa niiden lisäksi.
8. Lisää lasipurkkiin pippuri ja neilikka.
10. Kaada omenaviinietikka kattilaan, lisää sokeri ja kiehauta se ylös ja kaada se voikukkanuppujen päälle lasipurkkiin. Varmista että nestettä on riittävästi ja että kaikki voikukan nuput ovat viinietikan alla.
11. Sulje lasipurkki tiiviillä kannella ja anna jäähtyä taas huoneenlämpöiseksi, siirrä tämän jälkeen voikukkakaprikset viileään paikkaan tekeytymään pariksi, kolmeksi viikoksi.
Tämän jälkeen voikukkakaprikset ovat valmiita käytettäväksi siinä missä tavalliset kapriksetkin.
Voikukkakaprikset säilyvät vuoden, jopa kaksi viileässä säilytettynä suojassa auringonvalolta. Avattu purkki kannattaa hyödyntää kuukauden sisään.
Luonnonyrtit ovat superruokaa ja todellista lähiruokaa! Kokeile näitä reseptejä - ylläty ja ihastu!
Viikko sitten maanantaina (10.6.2019) järjestelivät Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat yhteisen ohjelmallisen marttaillan Kainuun Martoille ja Vuoksenniskan Martoille. Iltaa vietettiin ihanassa Eino Leino talon pihapiirissä.
Kolmen Variskankaan Marttojen marttaopiskelijan luonnonyrtit-harrastusmerkkiopintoihin liittyen marttaillassa oli tarjolla luonnonyrtteistä valmistettuja maistiaisia; tervetulojuomana koivunlehdistä valmistettua Martan koivujuomaa, voikukannuppukapriksia, nokkospestolla ryyditettyä nokkospatonkia ja kuusenkerkkälevitettä.
Kerroin tuosta illasta 13.6.2019 julkaisemassani päivityksessä. Tuosta päivityksestä löydät Martan koivujuoman, kuusenkerkkälevitteen ja serinakakkujen reseptit. Tuohon aiempaan päivitykseen pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Luonnonyrttimaistiaiset: voikukannuppukaprikset, nokkospatonki nokkospestolla ruyyditettynä ja kuusekerkkälevitteellä (kuva: Tarja Karvonen)
Nokkospatonki
4 dl vettä
11 g kuivahiivaa
1 tl sokeria
2 tl suolaa
10 dl vehnäjauhoja
1 dl öljyä
1. Valmista taikina lämmittämällä vesi 42 asteiseksi ja lisää siihen kuivahiiva, sokeri ja suola.
2. Lisää jauhoja vähän kerrallaan kunnes taikina alkaa irrota kulhon reunoilta.
3. Lisää lopuksi öljy ja vaivaa taikina hyvin.
4. Peitä kulho kelmulla ja anna kohota kaksinkertaiseksi.
5. Jaa taikina neljään osaan ja kaulitse jauhojen avulla soikeiksi levyiksi.
6. Levitä nokkospestoa 2 ruokalusikallista levyn päälle ja rullaa kuin kääretorttu.
7. Anna kohota 30-60 minuuttia ja leikkaa patonkeihin viillot ennen paistamista.
8. Paista patonkeja 225 asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia.
Voit käyttää patongin täytteeksi myös kaupoista löytyviä valmiita pestoja.
Nokkospesto
1 l nokkosta (tuoretta)
0,5 dl auringonkukansiemeniä
1,25 dl auringonkukkaöljyä tai oliiviöljyä
1 kpl valkosipulin kynsi
0,5 tl suolaa
1. Pese nokkosen versot kylmällä vedellä. Käytä apuna kumihanskoja tai pihtejä.
2. Keitä nokkosia 2-3 minuuttia. Nosta nokkoset siivilään ja huuhto nopeasti kylmällä vedellä. Jätä valumaan.
3. Mittaa tehosekoittimeen öljy, auringonkukansiemenet ja suola.
4. Lisää hyvin valutetut nokkoset (purista tarvittaessa ylimääräinen vesi pois) ja valkosipuli.
Anna tehosekoittimen pyöriä kunnes massa on tasaista.
Voikukannuppukapriksia (kuva: Tuula Kärnä)
Voikukannuppukaprikset
3 dl vettä
2 tl merisuolaa
3 dl voikukannuppuja
5 valkopippuria
1 neilikka
3 dl omenaviinietikkaa
1-2 tl ruokosokeria
1. Kerää vielä kiinni olevat voikukan nuput kuivalla aurinkoisella säällä.
2. Pane voikukan nuput runsaaseen veteen jotta kaikki mahdollinen lika niistä vajoaa kulhon pohjaan.
3. Poista nupuista niiden varret jos niihin on sitä jäänyt ja pane ne lävikköön valumaan.
4. Kiehauta ylös vesi ja lisää suola, ja sekoita lusikalla kunnes suola on liuennut kiehuvaan veteen.
5. Pane voikukan nuput isoon huolellisesti puhdistettuun lasipurkkiin ja kaada kiehuva suolavesi niiden päälle ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
6. Sulje purkki tiiviillä kannella ja siirrä voikukannuput jääkaappiin kolmeksi päiväksi tekeytymään.
7. Kaada voikukannuput siivilään ja valuta pois suolavesi.
8. Siirrä voikukat uuteen huolellisesti puhdistettuun edellistä hieman pienempään lasipurkkiin johon ne juuri ja juuri mahtuvat ja jossa ei ole liikaa lisätilaa niiden lisäksi.
8. Lisää lasipurkkiin pippuri ja neilikka.
10. Kaada omenaviinietikka kattilaan, lisää sokeri ja kiehauta se ylös ja kaada se voikukkanuppujen päälle lasipurkkiin. Varmista että nestettä on riittävästi ja että kaikki voikukan nuput ovat viinietikan alla.
11. Sulje lasipurkki tiiviillä kannella ja anna jäähtyä taas huoneenlämpöiseksi, siirrä tämän jälkeen voikukkakaprikset viileään paikkaan tekeytymään pariksi, kolmeksi viikoksi.
Tämän jälkeen voikukkakaprikset ovat valmiita käytettäväksi siinä missä tavalliset kapriksetkin.
Voikukkakaprikset säilyvät vuoden, jopa kaksi viileässä säilytettynä suojassa auringonvalolta. Avattu purkki kannattaa hyödyntää kuukauden sisään.
Luonnonyrtit ovat superruokaa ja todellista lähiruokaa! Kokeile näitä reseptejä - ylläty ja ihastu!
torstai 13. kesäkuuta 2019
Martan koivujuoma, kuusenkerkkälevite, serinakakut - Marttailta Paltaniemen Lystinurmella
Martat on rock -kuva Marttojen hupparista (kuva: Tarja Karvonen)
Maanantai-illan marttailtaa vietettiin ihanassa Eino Leino talon pihapiirissä. Kainuun Marttojen yhteisen marttaillan suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat. Vieraiksemme saimme Vuoksenniskan Martat Imatralta.
Vuoksenniskan Martat käyvät perinteisesti yhteisellä kesäretkellä ja tänä kesänä he tulivat tänne Kainuuseen. Vuoksenniskan Marttojen matkamartta Lea Sairanen kertoi heidän yhteisillä matkoilla olevan jo vuosikymmeniä pitkät perinteet. Matka oli heille hieman erilainen, sillä tällä matkalla marttamatkalaiset eivät tienneet illan ohjelmasta eli yhteisestä ohjelmallisesta marttaillasta kainuulaisten marttojen kanssa.
Kuluntalahden Marttojen Teija Töyry toivotti martat tervetulleiksi yhteiseen marttailtaan sekä kertoi Eino Leinosta ja Eino Leino talon historiasta. Illan ohjelmassa oli yhteislaulua Arvo Huttusen soittaman haitarimusiikin ja Martti Kärnän cajonrumpurytmin säestyksellä, laulattajina Pirttikuoron laulajia. Raimo Reinikainen toimi laulun johtajana ja lisäksi hän lausui runoja. Ruokailun ja vapaa seurustelun aikana eri marttayhdistysten martat tutustuivat toisiinsa.
Ruokailimme Lystinurmen latorakennuksessa nauttien marttojen valmistaman illallisen. Illan menussa oli kinkku- ja kasviskiusausta, tuoresalaattia, mehua/vettä, marttarieskaa kera voin. Ruokailun yhteydessä oli luonnonyrtteistä valmistettuja maistiaisia; voikukannuppukapriksia sekä nokkospatonkia nokkospestolla ryyditettynä ja kuusenkerkkälevitettä. Maistiaiset kuuluivat kolmen Variskankaan Marttojen marttaopiskelijan luonnonyrtit-harrastusmerkkiopintoihin. Opintoihin liittyen oli tervetulojuomana koivunlehdistä valmistettua Martan koivujuomaa. Kaikki nämä tarjoamamme maistiaiset saivat erittäin hyvän palautteen ja marttaopintooihin liittyvässä luonnonyrtti-infopisteessämme kopioimamme reseptit menivät kuin kuumille kiville.
Laitan tähän päivitykseen luonnonyrttiresepteistä Martan koivujuoman ja kuusenkerkkälevitteen. Lisäksi laitan serinakakkujen reseptin, koska ne olivat niin superhyviä ja oivallinen tarjottava esimerkiksi juhlissa. Viikonlopun päivitykseen laitan nokkospestolla ryyditetyn nokkospatongin ja voikukannuppukapristen reseptit.
Martan koivujuoma (kuva: Vilma Karvonen)
Martan koivujuoma
1 l vettä
2 1/2 dl pieniä koivunlehtiä
hunajaa
sitruunamehua
1. Keitä lehtiä vedessä noin 10 minuuttia.
2. Siivilöi lehdet ja sekoita joukkoon hiukan hunajaa ja sitruunamehua.
Tarjoa kylmänä.
Juoma antaa kauniin värin juomasekoituksiin.
Marttaopiskelijoiden vinkit: käytä veden tilalla kivennäisvettä ja koristele horsmankukalla.
Luonnonyrttimaistiaiset: voikukannuppukaprikset, nokkospatonki nokkospestolla ruyyditettynä ja kuusekerkkälevitteellä (kuva: Tarja Karvonen)
Kuusenkerkkälevite
2 dl kuusenkerkkiä
100 g rahkaa
100 g levitettä
1 dl persiljasilppua
1 dl ruohosipulisilppua
yrttisuolaa
mustapippuria
1. Kerää kuusenkerkät ja huuhdo tarvittaessa.
2. Laita kerkiät tehosekoittimeen ja hienonna.
3. Lisää rasva, rahka ja mausteet.
4. Lisää lopuksi persilja ja ruohosipuli.
5. Sekoita sopivan karkeaksi.
6. Tarkista maku.
Serinakakut (Martat)
Valmistusohje
noin 90 kpl
350 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
½ dl siirappia
1 muna
9 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl soodaa
voiteluun: munaa
pinnalle: raesokeria
1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää siirappi ja muna.
2. Sekoita vaniljasokeri ja kohotusaine jauhoihin ja sekoita taikinaan. Anna taikinan kovettua jonkin aikaa kylmässä.
3. Leivo taikinasta tankoja ja leikkaa niistä samankokoisia paloja. Pyörittele palat palloiksi.
4. Paina palloon peukalolla syvennys ja nosta pelille leivinpaperin päälle.
5. Voitele kakut munalla, ripottele pinnalle sokeria ja paista 200°C:ssa kellertävän ruskeiksi, 7-8 minuuttia.
Oi, että meillä oli mukavaa - ihanaa, että saimme olla mukana!
Maanantai-illan marttailtaa vietettiin ihanassa Eino Leino talon pihapiirissä. Kainuun Marttojen yhteisen marttaillan suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat. Vieraiksemme saimme Vuoksenniskan Martat Imatralta.
Vuoksenniskan Martat käyvät perinteisesti yhteisellä kesäretkellä ja tänä kesänä he tulivat tänne Kainuuseen. Vuoksenniskan Marttojen matkamartta Lea Sairanen kertoi heidän yhteisillä matkoilla olevan jo vuosikymmeniä pitkät perinteet. Matka oli heille hieman erilainen, sillä tällä matkalla marttamatkalaiset eivät tienneet illan ohjelmasta eli yhteisestä ohjelmallisesta marttaillasta kainuulaisten marttojen kanssa.
Kuluntalahden Marttojen Teija Töyry toivotti martat tervetulleiksi yhteiseen marttailtaan sekä kertoi Eino Leinosta ja Eino Leino talon historiasta. Illan ohjelmassa oli yhteislaulua Arvo Huttusen soittaman haitarimusiikin ja Martti Kärnän cajonrumpurytmin säestyksellä, laulattajina Pirttikuoron laulajia. Raimo Reinikainen toimi laulun johtajana ja lisäksi hän lausui runoja. Ruokailun ja vapaa seurustelun aikana eri marttayhdistysten martat tutustuivat toisiinsa.
Ruokailimme Lystinurmen latorakennuksessa nauttien marttojen valmistaman illallisen. Illan menussa oli kinkku- ja kasviskiusausta, tuoresalaattia, mehua/vettä, marttarieskaa kera voin. Ruokailun yhteydessä oli luonnonyrtteistä valmistettuja maistiaisia; voikukannuppukapriksia sekä nokkospatonkia nokkospestolla ryyditettynä ja kuusenkerkkälevitettä. Maistiaiset kuuluivat kolmen Variskankaan Marttojen marttaopiskelijan luonnonyrtit-harrastusmerkkiopintoihin. Opintoihin liittyen oli tervetulojuomana koivunlehdistä valmistettua Martan koivujuomaa. Kaikki nämä tarjoamamme maistiaiset saivat erittäin hyvän palautteen ja marttaopintooihin liittyvässä luonnonyrtti-infopisteessämme kopioimamme reseptit menivät kuin kuumille kiville.
Laitan tähän päivitykseen luonnonyrttiresepteistä Martan koivujuoman ja kuusenkerkkälevitteen. Lisäksi laitan serinakakkujen reseptin, koska ne olivat niin superhyviä ja oivallinen tarjottava esimerkiksi juhlissa. Viikonlopun päivitykseen laitan nokkospestolla ryyditetyn nokkospatongin ja voikukannuppukapristen reseptit.
Martan koivujuoma (kuva: Vilma Karvonen)
Martan koivujuoma
1 l vettä
2 1/2 dl pieniä koivunlehtiä
hunajaa
sitruunamehua
1. Keitä lehtiä vedessä noin 10 minuuttia.
2. Siivilöi lehdet ja sekoita joukkoon hiukan hunajaa ja sitruunamehua.
Tarjoa kylmänä.
Juoma antaa kauniin värin juomasekoituksiin.
Marttaopiskelijoiden vinkit: käytä veden tilalla kivennäisvettä ja koristele horsmankukalla.
Luonnonyrttimaistiaiset: voikukannuppukaprikset, nokkospatonki nokkospestolla ruyyditettynä ja kuusekerkkälevitteellä (kuva: Tarja Karvonen)
Kuusenkerkkälevite
2 dl kuusenkerkkiä
100 g rahkaa
100 g levitettä
1 dl persiljasilppua
1 dl ruohosipulisilppua
yrttisuolaa
mustapippuria
1. Kerää kuusenkerkät ja huuhdo tarvittaessa.
2. Laita kerkiät tehosekoittimeen ja hienonna.
3. Lisää rasva, rahka ja mausteet.
4. Lisää lopuksi persilja ja ruohosipuli.
5. Sekoita sopivan karkeaksi.
6. Tarkista maku.
.
Jälkiruokana kahvin ja teen kanssa oli serinakakkuja ja raparperipiirakkaa sekä niitä aitoja ja oikeita - rönttösiä kera voin. Rönttönen leivotaan ohra- tai ruistaikinasta, johon tulee imellytetystä perunasta ja marjasta tehty täyte. Tyypillisimmin marjana käytetään puolukkaa. Marttaillassa tarjotut rönttöset olivat tilattu Kaesan Kotileipomosta.Serinakakut (Martat)
Valmistusohje
noin 90 kpl
350 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
½ dl siirappia
1 muna
9 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl soodaa
voiteluun: munaa
pinnalle: raesokeria
1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää siirappi ja muna.
2. Sekoita vaniljasokeri ja kohotusaine jauhoihin ja sekoita taikinaan. Anna taikinan kovettua jonkin aikaa kylmässä.
3. Leivo taikinasta tankoja ja leikkaa niistä samankokoisia paloja. Pyörittele palat palloiksi.
4. Paina palloon peukalolla syvennys ja nosta pelille leivinpaperin päälle.
5. Voitele kakut munalla, ripottele pinnalle sokeria ja paista 200°C:ssa kellertävän ruskeiksi, 7-8 minuuttia.
Oi, että meillä oli mukavaa - ihanaa, että saimme olla mukana!
tiistai 11. kesäkuuta 2019
Keinoja puolittaa muovipakkausten ympäristövaikutukset ja Orthexin BIO-keittiösarjan tuotetestausta
Amuisin laitan tv:n auki ja aamupuuhien aikana kuuntelen ja katson tv:n ohi kulkiessani aamu-tv:n lähetyksiä. Eilen aamulla (10.6.2019) oli YLE aamu-tv:ssa niin kiinnostava aihe, että oli istuttava sohvalle katsomaan. Aihe oli otsikoitu "Kilpajuoksu muovia vastaan" ja haastateltavana VTT:n tutkimusprofessori Ari Harlin. VTT julkaisi eilen (10.6.2019) Kolme keinoa puolittaa muovipakkausten ympäristövaikutukset -lehdistötiedotteen. Keinot ovat: 1) muovin palauttaminen kemiallisella kierrätyksellä uusiksi tuotteiksi, 2) kulutuksen vähentäminen ja 3) uusiutuvien materiaalien käyttöön ottaminen.
Kemiallisella kierrätyksellä muovi uusiksi tuotteiksi
EU:n tavoitteena on lisätä kierrätystä jäsenmaissa. Muovin kierrätys ratkaisee puolet ongelmasta. Likainen sekamuovijäte voidaan polttaa energiaksi. mutta samalla syntyvä hiilidioksidi pitäisi ottaa talteen. Kemiallisen kierrätyksen avulla voitaisiin likainen sekamuovi palauttaa rakenneosiinsa uuden muovin raaka-aineeksi.
Vähentää kulutusta ja ottaa käyttöön uusiutuvat materiaalit
VTT:n mukaan kierrätystäkin tärkeämpää on vähentää muovin kulutusta ja korvata öljyä uusiutuvilla, kierrätettävillä materiaaleilla kuten esimerkiksi sellupohjaisilla kuitumateriaaleilla. Nykytekniikoilla kuitumateriaalit ja muovi voidaan erottaa toisistaan, jolloin niistä voidaan valmistaa uusia tuotteita.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoi, että muovia ja kuitumateriaaleja tulisi käyttää harkitusti rinnakkain hyödyntäen kummankin materiaalin parhaat ominaisuudet. Kuitu tukee mekaaniselta rasitukselta ja muovi suojaa kosteudelta ja ilmalta.
VVT: lehdistötiedotteeseen pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Olen tutustunut Orthex Groupin tuotteisiin ja perehtynyt myös yrityksen ideologiaan ja toimintaan. Erilaisia kodinkäyttötavaroita valmistava yritys on on sertifioitu ISO 14001:2015 ja ISO 9001:2015 mukaan eli yritys osallistuu teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa osaltaan ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen.
Sain tuotetestausta varten Orthex Groupin BIO-sarjan keittiövälineitä, jotka ovat valmistettu elintarvikekäyttöön soveltuvasta biopohjaisesta muovista, yhdistelmä sokeriruokoa ja pohjoismaista puukuitua. Materiaali on kestävää ja helppo pitää puhtaana (konepesunkestävä). Leikkuulaudan maksimi- ja minimikäyttölämpötilat pakastukseen, ulkotilasäilytykseen tai lämmitykseen ovat +70° ja -40°. Bio-sarjassa käytetty metalli on ruostumatonta terästä.
Orthex Groupin biomateriaaleista valmistetteuhin keittiövälineisiin voit tutustua klikkaamalla tästä KLIK.
Käyttökokemukseni oli positiivinen; keittiövälineet ovat sitä, mitä tuoteselosteessa sanotaan - kestävä ja pestävä. Kädessä tuotteet tuntuvat muovilta ja jos en tietäisi, niin en todellakaan osaisi arvata tuotteen olevan biopohjaista muovia, sokeriruokoa ja puukuitua. Tuotteet pesin tiskikoneessa yläkorissa - Orthex suosittelee laittamaan muovituotteet aina astianpesukoneen yläkoriin.
Muovien vastuullinen käyttäminen ei tarkoita siis kokonaan muoveista luopumista, vaan tehokasta kierrättämistä, kuluttajilta vastuullisia valintoja ja tuottajilta selkeään tarpeeseen suunniteltuja materiaalitehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.
Tällaisilla aatoksilla toivottelen mukavaa viikon jatkoa!
sunnuntai 9. kesäkuuta 2019
Tikrujen kesäisiä kuulumisia ja pihapönttöbongausta
Minulta kysytään välillä, että mitä kotiloille kuuluu. Kesäinen sää mahdollisti kotiloiden terraarion siivouksen pihalla. Pesin terraariot runsaalla lämpimällä vedellä ja superlonsienellä pyyhkien. Vaihdoin terraarioihin turpeet. Turpeena käytän Biolanin lannoittamatonta puutarhaturvetta. Ruuaksi annoin tänään tuorekurkkua ja tomaattia. Tikrut ovat sekasyöjiä ja koska kalkin tarve on suuri ja siksi seepiansuomua tulee olla tarjolla koko ajan.
Meillä asustaa neljä tiikerikotiloa (englanniksi Giant Ghana snail/Giant tiger land snail). Tikrut asuvat pareittain kahdessa terraariossa. Toisen terraarion kaverit eivät olleet oikein hereillä siivouksen aikana. Toisen terraarion kaverit tutkailivat innokkaina ympäristöään ja olisivat lähteneet pitemmällekin, mikäli olisin heidät yksikseen pöydälle jättänyt.
Kokoa tikruilla alkaa olla jo melkolailla - kooltaan nämä kasvavat n. 15-20 cm (kuoren koko, lisäksi jalka), mutta mahdollisesti isommaksikin. Saa nähdä, minkä kokoisia meidän kotiloista tulee :)
Pihavaahterassamme olevassa lintupöntössä asustaa sinitiainen. Aamulla kuului pöntöstä valtaisa sirkutus ja emo kantoi ruokaa nokassaan. Luontoportti.fi kertoo sinitiaisen munivan huhti–toukokuussa 6–14 munaa. Vain naaras hautoo ja haudonta-aika 12–15 vuorokautta. Pesäpoikasaika on 19–20 vuorokautta. Ilmankos näytti kiirettä riittävän ja siksipä en jäänyt häiritsemään sinitiaisten puuhia.
Tässä linkki edelliseen päivitykseeni KLIK, missä on raparperivillityksessä tekemäni kahvikakkujen klassikon uusi versio - raparperiraitakakku.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)