Viekas LIFE -hankkeen koulutuksessa Helsingissä

Olin tyttären kanssa viime viikonloppuna Marttaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE -hankkeen koulutuksessa. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle. Vieraslajien vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Viekas LIfe -hankkeen kohdevieraslajit ovat jättipalsami (impatiens glandulifera), jättiputket (heracleum persicum-ryhmä) ja keltamajavankaali (lysichiton americanus). Viekas LIFE -hankkeen tavoitteena on haitallisten vieraslajien kartoitus, torjunta ja tietoisuuden levittäminen.

Viekas -koulutuksen vetäjät Tiina Ikonen (kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija, Martat), Markus Seppälä (vieraslajiasiantuntija, SLL) ja Asta Kuosmanen (johtava asiantuntija, kestävä kehitys, kotipuutarha, Martat)

Hankkeen koordinaattori on Suomen luonnonsuojeluliitto. Hankekumppaneita ovat Luontoliitto (vieraslajiaiheiset kouluvierailut ja -materiaalit), Luke luonnonvarakeskus (ympäristöystävällinen katemateriaali vieraslajien torjuntaan), Luomus luonnontieteellinen keskusmuseo (kansalaistiedetoiminnan verkkosivut sekä havaintojen ilmoituslomake älypuhelimiin), Jyväskylän kaupunki (jättipalsamikasvustojen kitkentää vapaaehtoisten ja lampaiden avustuksella), Riihimäen kaupunki (jättipalsamikasvustojen torjuntaa vapaaehtoisten ja pitkäaikaistyöttömien kitkentätiimien avustuksella) ja Martat (lisääntynyt vieraslajitietoisuus koulutuksen ja neuvonnan avulla). Haitallisten vieraslajien leviäminen pysäytetään kansalaisten, kaupunkien ja kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä.

Viekas LIFE -koulutuksessa oppimiamme asioita kerron blogipäivityksissäni kevään, kesän ja syksyn aikana.

Koulutus pidettiin Tekniskan Salit -tilausravintolassa, Eerikinkadun ja Yrjönkadun kulmassa, Helsingin keskustassa. Talon omistaa Tekniska Föreningen i Finland rf (TFiF), joka perustettiin vuonna 1880 ja se on Suomen vanhin DI- ja arkkitehtijärjestö. Järjestön jäsenet ovat diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja teekkareita. TFiF rakennutti TFiF husetin vuonna 1962 Eerikinkatu 2:een. Arkkitehdit olivat Karl-Erik Hagner, Rurik Packalen & Per-Mauritz Ålander. Tasavalla presidentti, Urho Kekkonen, kunnioitti läsnäolollaan avajaisseremoniaa.

Käy tutustumassa Tekniskan saleihin TÄÄLTÄ.

Tekniskan salit -tilausravintolasta avautui hienot arkkitehtuuriset näkymät! Kyllä oli kauniisti koristeltuja taloja!

Koulutustilastamme, suuresta kokoussalista, avautui näkymä Yrjönkadulle. Yrjönkadun uimahalli on vihitty jäyttöön 4.6.1928 ja se oli vuosikymmenien ajan Suomen ainoa julkisessa käytössä ollut uimahalli. Uimahallissa on erikseen naisten ja miesten vuorot ja uida voi uima-asussa tai ilman. Uimahallissa on sähkö-, höyry-, infrapuna- ja puulämmitteinen sauna.

Takkakabinetin seinällä on Anu Kaipaisen keramiikkatyö, joka on vakuutusarvoltaan 36 000 euroa. Aulassa oli mm. alkuperäiset Eliel Saarisen suunnittelemat Tulppaani-marmoripöydät nimikirjoituksella ja Alvar Aallon suunnittelemat Enkelinsiipi-lattiavalaisimet.

Koulutuksen jälkeen meillä oli aikaa kierrellä kaupungilla ennen junan lähtöä kohti Kajaania. Kävimme fiilistelemässä eduskuntatalon portailla, sillä olihan Viekas-koulutuksen jälkeisenä päivä eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä. Olimme äänestäneet koulutusreissumme takia ennakkoon.

Marttailloissa ei politikoida, mutta martat voivat vaikuttaa yhteiskunnallisesti - martoissa on voimaa! Marttojen eduskuntavaalitavoitteisiin 2019 voit tutustua vielä klikkaamalla TÄSTÄ.

Oodi on Helsingin uusi keskustakirjasto ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka Helsingin sydämessä. Oodissa voi kirjojen lainaamisen ja lehtien lukemisen lisäksi mm. tutustua EU:n toimintaan, luoda musiikkia, kokoontua tapaamaan ystäviä, käydä elokuvissa, leikkiä lasten kanssa, pelata pelejä, sekä varata tiloja kokouksia, työskentelyä tai opiskelua varten.

Oodi lukuina:

aukioloajat ma-pe klo 8-22 ja la-su klo 10-20
kävijätavoite 10 000 kävijää per päivä, 2,5 miljoonaa per vuosi
kirjastossa on kolme kerrosta ja tilaa 10 000 m2
kirjaston kokoelmassa on 100 000 teosta
yhdeksän elävää puuta
kirjastotyöntekijöitä 54
kaksi robottikättä ja kolme mobiilirobottia
rakennuskustannukset 98 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus 30 miljoonaa euroa
työmaalla on työskennellyt noin 2000 henkeä
rakennusmateriaalit ovat puu, teräs ja lasi
siltarunko perustuu kahdelle 100 metrin pituiselle, 800 tonnia painavalle teräkaarelle
suurimmat lasiseinät ovat yli 5 metriä korkeat

Lähde: www.oodihelsinki.fi

"...supersankareille, vilukissoille, väärinymmärretyille, humoristeille, tolkun ihmisille, tuijottelijoille, kotikokeille, visiönääreille, mummoille, saaristolaisille, suoraselkäisille, lukijoille..."

Kirjaston läpi koko rakennuksen kiertyvissä yleisöportaissa on Otto Karvosen juuri tätä tilaa varten suunnittelema installaatio Omistuskirjoitus (2018). Teoksen omistuskirjoitukset kerättiin julkisella kampanjalla, johon kuka tahansa sai ehdottaa, kenelle kirjasto tulisi omistaa ja joista taiteilijan valitsema raati valitsi portaikkoon maalatut sanat. Maalatuilla sanoilla ei ole lukusuuntaa, vaan ne ovat maalattu sattumanvaraisesti.

Teos on omistuskirjoitus kaikille kirjaston kävijöille ja kaikille niillekin, jotka eivät kirjassa käy. Otto Karvosen teoksen Oodiin on tuottanut Helsingin taidemuseo HAM.

Lähde: www.oodihelsinki.fi

Toisen kerroksen Kaupunkiverstas oli mielestäni erityisen kiehtova paikka! Verstaalla on asiakkaiden käytössä saumureita, ompelukoneita, laserleikkuri, 3D-tulostimia, kampasidontalaite, kirjova ompelukone, tarratulostin, vinyylileikkuri, rintanappikone ja suurkuvatulostin. Välineitä voi käyttää itsenäisesti tai henkilökunnan avulla. Ei ole tekeminen välineistä kiinni!

Kotimatka meni lupsakasti junassa ristikkolehteä täyttäessä ja...

villasukkaa kutoessa. Lankana Novitan Oodi-lanka :)