Variskankaan Martat mukana Kajaanin Prisman kesäkauden avajaisissa

Variskankaan Martat olivat esittelemässä Kajaanin Prisman kesäkauden avajaisissa ajankohtaisia puutarhatuotteita ja kasveja.

Taimikasvatuksella joudutetaan ulkona kasvatettavien kasvien satoa ja kukintaa. Taimikasvatus aloitetaan maalis-huhtikuussa. Pitkän taimikasvatuksen vaativat kasvien siemenet kylvetään maaliskuussa (esim. chili, sellari ja purjo). Muut kasvit kylvetään huhtikuussa, jolloin valoa on paljon, että taimista tulee tanakoita. Kasvit, jotka kasvavat nopeasti (esim. kurpitsat, avomaankurkku), istutetaan toukokuussa. Siemenpusseista löytyy kasvikohtaiset kylvö- ja viljelyajat ja -ohjeet.

Taimet voi istuttaa esimerkiksi muoviruukkuihin tai turveruukkuihin. Muoviruukut voi käyttää uudelleen ja turveruukut ovat biohajoavia, joissa juuristo pääsee kasvamaan esteettömästi.

Suomi jaetaan kahdeksaan vyöhykkeeseen, jotka ilmaistaan roomalaisilla numeroilla I-VIII. Taimen menestymisvyöhykkeet näkee kasvin nimilapusta tai myymälässä olevista esitteistä. Kasvin kestävyyden voi tarkistaa myös myyjältä.

Tämä kartta soveltuu monivuotisille puuvartisille kasveilleeli puille, pensaille, useimmille köynöksille ja havukasveille. Ruohovartisilla kasveilla, kuten perennoilla ja mansikoilla, ei ole menestymisvyöhykettä.

Myös kasvupaikan olot vaikuttavat ratkaisevasti taimen viihtyvyyteen. Kun kasvupaikka on suotuisa, taimi menestyy suositeltavia vyöhykkeitä pohjoisemmassakin. Kannattaa siis kokeilla rohkeasti kiinnostavia kasveja!

Vermikuliitti on luonnonmukaista ja puhdasta lämpökäsiteltyä savimateriaalia. Ilmavan rakenteensa ja hyvän vedenpidätyskyvyn vuoksi se soveltuu hyvin siemenkylvösten peittoon, taimikasvatukseen sekä erilaisiin kasvualustaseoksiin. Vermikuliitti pitää kasvualustan paremmin kosteana, kuohkeana ja lämpimänä edistäen taimien kasvua.

Neilikat ja ruusut sekä muut leikkokukat saa kestämään pitempään kolmella niksillä; puhtaalla vedellä, uusilla imupinnoilla ja leikkokukkavirkisteellä.

Kevään ensimmäisiä amppelikukkia ovat orvokkiamppeli. Orvokkia kastellaan tasaisesti ja lannoitetaan. Kuihtuneet kukat nypitään pois, sillä muutoin niihin muodostuu siemeniä. Orvokki menestyy sekä varjoisalla että aurinkoisella kasvupaikalla.

Patioruusu <3

Kauneimmat koulukäsityöt

Kuva: Ylen aamu-tv lähetys 24.4.2019

Tänä aamuna Ylen aamu-tv:ssä (24.4.2019) näin kiinnostavan haastattelun: toimittaja Heikki Valkama haastatteli Kauneimmat koulukäsityöt-kirjan kirjoittaja
Katri Maasaloa ja käsityönopettaja Mirva Almia. Maasalo ja Alm muistelivat omia kouluaikaisia käsityötunteja ja tekemiään töitä.

1970-luvulla käytettiin käsitöissä usein säkkikangasta. Säkkikankaasta tehtiin mm. nuorisokassi ja seinävaate. 1980-luvulla käsitöissä käytettiin huopaa. Vohvelikangas pitää edelleen pintansa koulujen käsityömateriaalina vuosikymmenestä toiseen.

Tänä päivänä uuden opetussuunnitelman myötä on oppilailla vapaus suunnitella itse omia käsityöprojektejaan opettajan toimiessa ohjaajana ja mahdollistajana. Opettajalle tämä tarkoittaa sitä, että yhtä aikaa on ohjattavana monia erilaisia käsityöprojekteja. Oppilaille puolestaan uusi opestussuunnitelma antaa mahdollisuuden oman käsityöprosessin suunnitteluun ja hallintaan sekä ongelmaratkaisutaitojen oppimiseen. Aikaisemmin käsitöissä kaikkien tuli tehdä samat työt ja samoilla tekniikoilla.

Koulukäsitöiden klassikko on patalappu - virkaten tai neuloen. Tästä aamu-tv:ssa olleesta haastattelusta innostuneena aloitin neulomaan patalapun. Lankana käytin käyttämättä jääneen huivin purkulankaa.

Kauneimmat koulukäsityöt-kirjan markkinointitekstissä kuvataan kauniisti kirjan sisältöä:

"Kun pieni koulukäsityöntekijä ryhtyy työhönsä, hän tekee sen tosissaan. Puukko, saha tai virkkuukoukku kädessä syntyy ainutlaatuisia teoksia, suomalaisen muotoilun alkuituja. Entä jos näillä teoksilla olisi nimi? Entä jos teoksia katsoisi niiden ansaitsemalla vakavuudella?

Kauneimmat koulukäsityöt on 50 ainutlaatuisen esineen kokoomateos, jossa esitellään julkisuudessa harvoin nähtyjä helmiä rakastettujen tekijöiden varhaistuotannosta."

Kauneimmat käsityöt-kirjassa on erilasia käsitöitä 1950-luvulta 2010-luvulle. Kirjan kuvat on kuvannut Sanna Peurakoski.

Käsityötunnit tuovat kaikille muistoja ja tunteita - positiivisia ja/tai negatiivisia. Muistelin päivällä omia koulukäsityökokemuksiani. Muistan, kuinka kivaa oli tehdä ensimmäisellä luokalla vohvelikankaasta ruokaliina. Koulussamme ei ollut erillistä ruokalaa, joten ruokailimme omassa luokassamme ja suojasimme pulpettimme noilla tekemillämme vohvelikankaisilla ruokaliinoilla. Alakoulussa kirjomani joululiina on edelleen tallessa ja käytössä jouluisin.

Muistan, kuinka flanellikankaasta ompelimme yöpuvut. Valitsin kankaaksi ihanan, kukkia valkoisella pohjalla, flanellikankaan. Toinen värivaihtoehto oli vaaleanpunaisella pohjalla sama kukkakuvio. Alakoulussa neuloimme lapaset ja villasukat. Minua harmitti, että sukan kavennukset piti tehdä nurjina silmukoina. Opettaja perusteli tätä sillä, että näin näemme jatkossa, miten ja missä kohti kavennukset tehdään. No, jäipähän tosiaan mieleen, kun vieläkin tämän muistan :D

Minulle rakkaimpia koulukäsitöitä ovat kuitenkin omien lasten tekemät työt <3

Kaikenlaisia kasvutarinoita

Pääsiäinen meni nopeasti. Sää on ollut loistava - aurinko on paistanut useampana päivänä. Minuun iskee joka kevät vimma jouduttaa kesää. Levitän pihalla olevia lumikasoja, jotta ne sulaisivat nopeammin. Nyt on etupihalta kaikki lumet sulaneet. Takapihalla olen antanut lumen sulaa omaan tahtiinsa (koska en ole vielä sinne ehtinyt lunta levittelemään). Maa on niin routainen, ettei kaikki vesi ole vielä imeytynyt ja marjapensaiden luona on melkoinnen lammikko. Vettä on niin paljon, että saa nähdä milloin vesilinnut alkaa pesiä takapihan lammikon äärellä.

Narsissit ovat kasvaneet jo varsin mukavasti. Kasvupaikka on auringon paisteessa lehtikompostin vieressä.

Kävimme sunnuntaina Kuopiossa. Pitkälahden kohdalla oli pakko pyörähtää puutarhamyymälässä. Siellä oli jo myynnissä orvokkeja.

Taisit luulla, että olen ottanut käteeni pihalta pupun papanoita. Nämä ovat viime viikonloppuna Helsingin reissulla ostettuja uusia lemmikkejämme; Kamerunin punapää kukkakuoriaisen (Coelorrhina hornimani) toukka ja koteloita. Saapa nähdä, kuinka kauan kuoriaisten kuoriutumiseen menee.

Moi! Olen tiikerikotilo :)

Blogini seuraajilta olen saanut kyselyitä, miten tiikerikotilot ovat kasvaneet. Sanotaanko näin, että oikein hyvin ovat kasvaneet! Punnitsin tänään yhden kotiloista ihan vaan mielenkiinnosta. Tikru painoi 124 g (vaaka oli taarattu niin, että vaaka näytti nollaa lautasen kanssa).

Tällaisilla kasvutarinoilla lähdetään pääsiäisen jälkeiseen viikkoon. Pari seuraavaa viikkoa kuluu kuin siivillä, kun on kaikenlaisia menoja, ja alkava ja seuraava työviikko ovat lyhyet pääsiäisen ja vapun takia.

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Juhlitaan yhdessä! (basilikapeston ohje)

Istuudu mukavasti nojatuoliisi, niin lähdetään juhlimaan yhdessä Variskankaan Marttojen kanssa.

Marttailtaan kokoonnuttiin teemalla Juhlitaan yhdessä. Martat juhlivat kutsumalla ystävät ja läheiset pöydän ääreen, nauttimaan varhaiskesän, sadonkorjuun ja itsenäisyyspäivän ateriaa. Tällä kertaa pääsiäistä.

Variskankaan Marttojen puheenjohtaja Tuula oli hankkinut raaka-aineet ja tehnyt tarvittavat esivalmistelut illan juhlaruokien valmistusta varten. Jaoimme illan aikana tehtävien ruokien reseptit ja siirryimme keittiöön kokkailemaan. Saimme yhdessä aikaan upean juhla-aterian!

Kun saimme ruaat valmiiksi, katoimme pöydän ja aloitimme juhla-aterian skoolaamalla lasillisilla minttuista kurkku-sitruunapirtelöä.

Punajuuri-omenapaistos on monen marttaillassa olleen ruokalistalla varmaan jo tänä viikonloppuna. Ideoimme, että kokeilemme kotona marttojen punajuuri-omenapaistosta lisäämällä siihen Aura-juustoa.

Täytettyjen lohitaskujen ohjeesta poiketen käytimme lohifileitä, jotka kuorrutimme ohjeen mukaan pinaatilla, purjolla ja salaattijuustolla.

Kasvispyöryköissä käytettiin raaka-aineena mm. hernerouhetta ja pakasteherneitä. Pyörykät kieriteltiin seesaminsiemenissä ennen paistamista.

Sellerinen kuppi nurin -salaatti yllätti maukkaudellaan! Salaatin maut tulivat juuriselleristä, omenasta ja ananaksesta.

Marttojen savukalarieskarullien ohjeella teimme muikkusäilykerieskarullia. Rieskoina käytimme kaupasta ostettuja ohuita rieskoja.

Kierresämpylöiden keltainen väri tuli kurkumasta. Sämpylöiden kera oli basilikapestoa, joka oli muunnelma Marttojen nokkospestosta.

Basilikapesto
(muunnelma Marttojen nokkospestoreseptistä)

4 dl vedellä huuhdeltuja basilikan lehtiä
2 rkl paistinpannulla paahdettuja pinjansiemeniä (huom. paahdetaan kuivalla pannulla)
1 valkosipulinkynsi palasina
1 rkl sitruunanmehua
0,5 tl suolaa
3 rkl rypsiöljyä

Soseuta basilikan lehdet, pinjansiemenet, valkosipuli, sitruunanmehu ja suola sauvasekoittimella. Lisää öljy vähitellen joukkoon.

Jälkiruuaksi oli gluteiinitonta mansikkakakkua kera teen tai kahvin. Kakun reunoille leviteltiin valkosuklaakuorrutetta ja päälle vaniljasokerilla maustettua vispikermaavaahtoa ja kotimaisia marjoja.

Illan aikana valmistettujen ruokien reseptit otimme Marttojen juhla-ateriat -kirjasesta.

Maukasta pääsiäistä!

Viekas LIFE -hankkeen koulutuksessa Helsingissä

Olin tyttären kanssa viime viikonloppuna Marttaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE -hankkeen koulutuksessa. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle. Vieraslajien vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Viekas LIfe -hankkeen kohdevieraslajit ovat jättipalsami (impatiens glandulifera), jättiputket (heracleum persicum-ryhmä) ja keltamajavankaali (lysichiton americanus). Viekas LIFE -hankkeen tavoitteena on haitallisten vieraslajien kartoitus, torjunta ja tietoisuuden levittäminen.

Viekas -koulutuksen vetäjät Tiina Ikonen (kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija, Martat), Markus Seppälä (vieraslajiasiantuntija, SLL) ja Asta Kuosmanen (johtava asiantuntija, kestävä kehitys, kotipuutarha, Martat)

Hankkeen koordinaattori on Suomen luonnonsuojeluliitto. Hankekumppaneita ovat Luontoliitto (vieraslajiaiheiset kouluvierailut ja -materiaalit), Luke luonnonvarakeskus (ympäristöystävällinen katemateriaali vieraslajien torjuntaan), Luomus luonnontieteellinen keskusmuseo (kansalaistiedetoiminnan verkkosivut sekä havaintojen ilmoituslomake älypuhelimiin), Jyväskylän kaupunki (jättipalsamikasvustojen kitkentää vapaaehtoisten ja lampaiden avustuksella), Riihimäen kaupunki (jättipalsamikasvustojen torjuntaa vapaaehtoisten ja pitkäaikaistyöttömien kitkentätiimien avustuksella) ja Martat (lisääntynyt vieraslajitietoisuus koulutuksen ja neuvonnan avulla). Haitallisten vieraslajien leviäminen pysäytetään kansalaisten, kaupunkien ja kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä.

Viekas LIFE -koulutuksessa oppimiamme asioita kerron blogipäivityksissäni kevään, kesän ja syksyn aikana.

Koulutus pidettiin Tekniskan Salit -tilausravintolassa, Eerikinkadun ja Yrjönkadun kulmassa, Helsingin keskustassa. Talon omistaa Tekniska Föreningen i Finland rf (TFiF), joka perustettiin vuonna 1880 ja se on Suomen vanhin DI- ja arkkitehtijärjestö. Järjestön jäsenet ovat diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja teekkareita. TFiF rakennutti TFiF husetin vuonna 1962 Eerikinkatu 2:een. Arkkitehdit olivat Karl-Erik Hagner, Rurik Packalen & Per-Mauritz Ålander. Tasavalla presidentti, Urho Kekkonen, kunnioitti läsnäolollaan avajaisseremoniaa.

Käy tutustumassa Tekniskan saleihin TÄÄLTÄ.

Tekniskan salit -tilausravintolasta avautui hienot arkkitehtuuriset näkymät! Kyllä oli kauniisti koristeltuja taloja!

Koulutustilastamme, suuresta kokoussalista, avautui näkymä Yrjönkadulle. Yrjönkadun uimahalli on vihitty jäyttöön 4.6.1928 ja se oli vuosikymmenien ajan Suomen ainoa julkisessa käytössä ollut uimahalli. Uimahallissa on erikseen naisten ja miesten vuorot ja uida voi uima-asussa tai ilman. Uimahallissa on sähkö-, höyry-, infrapuna- ja puulämmitteinen sauna.

Takkakabinetin seinällä on Anu Kaipaisen keramiikkatyö, joka on vakuutusarvoltaan 36 000 euroa. Aulassa oli mm. alkuperäiset Eliel Saarisen suunnittelemat Tulppaani-marmoripöydät nimikirjoituksella ja Alvar Aallon suunnittelemat Enkelinsiipi-lattiavalaisimet.

Koulutuksen jälkeen meillä oli aikaa kierrellä kaupungilla ennen junan lähtöä kohti Kajaania. Kävimme fiilistelemässä eduskuntatalon portailla, sillä olihan Viekas-koulutuksen jälkeisenä päivä eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä. Olimme äänestäneet koulutusreissumme takia ennakkoon.

Marttailloissa ei politikoida, mutta martat voivat vaikuttaa yhteiskunnallisesti - martoissa on voimaa! Marttojen eduskuntavaalitavoitteisiin 2019 voit tutustua vielä klikkaamalla TÄSTÄ.

Oodi on Helsingin uusi keskustakirjasto ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka Helsingin sydämessä. Oodissa voi kirjojen lainaamisen ja lehtien lukemisen lisäksi mm. tutustua EU:n toimintaan, luoda musiikkia, kokoontua tapaamaan ystäviä, käydä elokuvissa, leikkiä lasten kanssa, pelata pelejä, sekä varata tiloja kokouksia, työskentelyä tai opiskelua varten.

Oodi lukuina:

aukioloajat ma-pe klo 8-22 ja la-su klo 10-20
kävijätavoite 10 000 kävijää per päivä, 2,5 miljoonaa per vuosi
kirjastossa on kolme kerrosta ja tilaa 10 000 m2
kirjaston kokoelmassa on 100 000 teosta
yhdeksän elävää puuta
kirjastotyöntekijöitä 54
kaksi robottikättä ja kolme mobiilirobottia
rakennuskustannukset 98 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus 30 miljoonaa euroa
työmaalla on työskennellyt noin 2000 henkeä
rakennusmateriaalit ovat puu, teräs ja lasi
siltarunko perustuu kahdelle 100 metrin pituiselle, 800 tonnia painavalle teräkaarelle
suurimmat lasiseinät ovat yli 5 metriä korkeat

Lähde: www.oodihelsinki.fi

"...supersankareille, vilukissoille, väärinymmärretyille, humoristeille, tolkun ihmisille, tuijottelijoille, kotikokeille, visiönääreille, mummoille, saaristolaisille, suoraselkäisille, lukijoille..."

Kirjaston läpi koko rakennuksen kiertyvissä yleisöportaissa on Otto Karvosen juuri tätä tilaa varten suunnittelema installaatio Omistuskirjoitus (2018). Teoksen omistuskirjoitukset kerättiin julkisella kampanjalla, johon kuka tahansa sai ehdottaa, kenelle kirjasto tulisi omistaa ja joista taiteilijan valitsema raati valitsi portaikkoon maalatut sanat. Maalatuilla sanoilla ei ole lukusuuntaa, vaan ne ovat maalattu sattumanvaraisesti.

Teos on omistuskirjoitus kaikille kirjaston kävijöille ja kaikille niillekin, jotka eivät kirjassa käy. Otto Karvosen teoksen Oodiin on tuottanut Helsingin taidemuseo HAM.

Lähde: www.oodihelsinki.fi

Toisen kerroksen Kaupunkiverstas oli mielestäni erityisen kiehtova paikka! Verstaalla on asiakkaiden käytössä saumureita, ompelukoneita, laserleikkuri, 3D-tulostimia, kampasidontalaite, kirjova ompelukone, tarratulostin, vinyylileikkuri, rintanappikone ja suurkuvatulostin. Välineitä voi käyttää itsenäisesti tai henkilökunnan avulla. Ei ole tekeminen välineistä kiinni!

Kotimatka meni lupsakasti junassa ristikkolehteä täyttäessä ja...

villasukkaa kutoessa. Lankana Novitan Oodi-lanka :)