"Yksin voimme tehdä aika vähän tai emme juuri olleenkaan.
Yhdessä innostumme ja tämä innostus täytyy kääntää voitoksi."
Elsa Laula
Kuva: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament
Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid! Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!
Tänään, helmikuun 6. päivänä, vietetään saamelaisten kansallispäivää. Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä ja lisäksi Suomen, Ruotsin kuin Norjan viranomaiset suosittavat yleistä liputusta. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2.1917 Trondheimissa järjestetyn ensimmäisen pohjoismaisen saamelaiskokouksen muistoksi.
Historiallisen kokouksen koollekutsujana oli naisjärjestö Brurskanken samisk kvindeforening, jonka johdossa toimi saamelainen aktivisti Elsa Laula (1877-1931). Kokouksen tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia sekä ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin, kuten liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin. Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Kansallispäivästä päätettiin vuonna 1992, mutta suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta 2004.
Kuva: Juha Kauppinen/ Sámediggi | Saamelaiskäräjät Sámedikki čoahkkin 19.6.2018
Saamelaisten kansallispäivän innoittamana soitin eilen Saamelaiskäräjille suunnittelija Kirsi Suomelle. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella ja saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Lisäksi saamelaiskäräjillä on erillisprojekteja, joihin rahoitus tulee valtion ja Euroopan Unionin varoista. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
Kyselin Kirsi Suomelta, että mikä olisi blogiini ja saamelaisten kansallispäivään sopiva perinteinen leipomus. Hän vinkkasi soittamaan keittiömestari Heikki Nikulalle Kulta Hoviin Inariin. Heikki Nikula on tuttu mm. Loirinuotiolla-ohjelmasta, missä hän valmisti ruuaksi jäkäläannosta Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle, Vesa-Matti Loirille ja Jari Litmaselle.
Juttelin keittiömestari Heikki Nikulan kanssa ja hän kertoi saamelaisesta ruokakulttuurista. Heikki Nikulan kanssa tulimme siihen tulokseen, että tämän päivän leipomus on rieska. Heikki kertoi kuulleensa vanhemmilta ihmisiltä, että ennen on repussa mukana saatettu kuljettaa jauhoja ja paistaa leirinuotiolla litteän kiven päällä rieskoja. Keittiömestari kertoi minulle, miten tehdään perinteistä porokeittoa. Raaka-aineita (poron lihaa, -luita, -verta ja -rasvaa) kun ei tälle päivälle saanut ja kotikokkimartan taidoilla ei kaikkeen taivuta selkeistä ohjeista huolimatta, tartuin tähän rieskaleipomisideaan ja porokeittoa syödään sitten lomamatkalla Inarissa.
Muokkasin Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta löytämäni Lapin rieskan ohjetta - tässä se on:
Lapin ohrarieska
1 l kylmää vettä
1 tl suolaa
n. 1 kg ohrajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1. Sekoita vispilällä kylmään veteen suola ja leivinjauhe, lisää jauhoja vähitellen koko ajan sekoittaen. Rieskataikina saa olla mieluummin löysähkö kuin liian tiivis.
2. Kaada taikina keoksi leivinpaperille. Ripottele kekojen päälle hieman jauhoja ja muotoile käsin noin 0,5–1 cm:n vahvuisia rieskoja. Käytä jauhoja apuna.
3. Tasoita rieskan pinta ja pistele rieskat haarukalla ennen paistamista. Paista heti kuumassa uunissa n. 250 asteen lämmössä n. 15 minuuttia. Rieska on kypsä, kun se kumisee ontosti pohjaan koputettaessa.
5. Paistamisen jälkeen rieskojen annetaan jäähtyä pystyasennossa, jotta niistä tulee rapeita. Rieskat voi myös kääriä leivinliinan sisään jos haluaa, että ne ovat kauttaaltaan pehmeitä. Rieska kuivuu herkästi, joten ylimääräiset kannattaa pakastaa heti.
Kuva: Napattu Ylen aamutv:n 29.1.2019 lähetyksen tallenteesta.
Viime viikolla Ylen aamutv:ssä (29.1.2019) olivat Saamalaiskäräjien Dihtosis-saamelaiskouluvierailut hankkeen projektityöntekijä Minna Lehtola ja Ulla Saalasti Nuorten Akatemiasta keskustelemassa saamelaisuudesta ja antamassa vinkkejä, kuinka tehdä saamelaisuutta tutuksi koululaisille. Aamutv:stä sain kipinän tutustua tarkemmin opetusmateriaaleihin, joita voisin hyödyntää työssäni ja lisätä omaa saamelaistietouttani. Osoitteesta www.oktavuohta.com löytyy runsaasti erilaista materiaalia, kuten esim. saamelaista musiikkia-osio ja levyraati, joihin on koottu saamelaisia esiintyjiä ja heidän musiikkiaan. Nämä musiikkiosiot ovat meille ihan jokaiselle kiva tapa tutustua saamelaisiin esiintyjiin.
Ulla Saalasti esitteli televisiolähetyksessä menetelmäpakan, minkä avulla saamelaisaiheisiin on helppo tarttua. Pakka sisältää info-osuuden sekä 18 toiminnallista harjoitusta. Menetelmäpakka sopii hyvin saamelaistiedon teemaopetukseen ja esimerkiksi saamelaisten kansallispäivän 6.2. ohjelmaan. Menetelmäpakka on ladattavissa www.oktavuohta.com materiaaleissa.
Tiesitkö, että saamelaiset ovat Suomen ja EU:n ainoa alkuperäiskansa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!