Syyskokoustelua, valmistujaisia ja marttailua

Maanantaina oli Variskankaan Marttojen syyskokous. Yhdistyksessä on kahden kokouksen malli eli syys- ja kevätkokous. Syyskokouksessa suunnitellaan tulevan vuoden asioita.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin hymyilevä marttakonkarimme Maire. Maire on kv- ja kummimartta.

Kv-martat eli kansainväliset martat ovat kiinnostuneita kulttuureista, kotoutumisesta ja Marttojen kehitysyhteistyöstä. He tietävät Marttojen kansainvälisistä hankkeista ja kertovat oman ja muitten yhdistysten jäsenille Marttojen tekemästä työstä Kamerunissa, Etiopiassa ja Malawissa.

Kummimartan tehtävä on auttaa uusia jäseniä alkuun yhdistyksessä, muistutella tapaamisista, neuvoa ja tarvittaessa hän lähtee yhdessä uuden martan kanssa marttailtoihin.

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuula esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2019. Syyskokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman perusteella tehdään toimintakalenteri kaksi kertaa vuodessa - kevät- ja syyskaudelle omansa.

Eilisessä kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan mm. Marttajärjestön mukaiset neljä painopistettä: juhlitaan yhdessä, marttatoiminnan vaikuttavuus ja martat vaikuttajina, jokaisessa on marttaa ja kestävä arki. Marttajärjestön 120 -juhlavuonna korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, joka on myös marttailtojen keskiössä. Vuonna 2019 on eduskunta-, maakunta ja eurovaalit. Toiminnassa pyritään vahvistamaan ja tehdä näkyväksi marttojen vaikuttamiseen ja vaikuttavuuteen.

Kaikki kutsutaan mukaan juhlimaan ja kannustetaan löytämään sisäisen martan esim. tekemällä marttatoimintaa näkyväksi ja kehittämällä kiinnostavaa toimintaa. Kestävä arki on hyvää, terveellistä, edullista ja turvallista ruokaa sekä ympäristöön myönteisesti vaikuttavia valintoja, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin niin paikallisesti kuin globaalisti.

Syyskokouksen jälkeen onnittelimme Seija-marttaamme syntymäpäivän johdosta kajauttamalla marttakuorona onnittelulaulun. Seijalle annetussa onnittelukortissa luki "Todistetusti ne, joilla on eniten syntymäpäiviä, elävät pisimpään." Onnea Seijalle!

Syyskokouksen jälkeen juhlimme myös valmistujaisia. Variskankaan Marttojen puheenjohtaja Tuula jakoi meille marttaopinnoissa valmistuneille kunniakirjat ja merkit.

Pirjo sai Taitoavain merkin suoritettuaan Taitoavain I -opinnot. Taitoavain opinnoissaan Pirjo perehtyi marttajärjestöön ja yhdistystoimintaan, osallistui piirin kokoukseen, laati yhdistykselle vuosikellon, teki kirjallisia tehtäviä ja järjesti toimintatapahtumia.

Taitoavaimia on kolme, joiden vaativuustaso nousee avaintasolta toiselle siirryttäessä. Taitoavain opintojen osiot ovat: järjestötuntemus (1 opintopistettä), kotitalousneuvonnan sisältöalueet (2 op), opintokerho (1 op) ja itsearviointi (½ op).

Suoritin viime vuonna Taitoavain I opinnot, jonka jälkeen jatkoin marttaopintojani suorittamalla harrastusmerkin. Ja olihan se vaikeaa! Nimittäin valita harrastumerkkien aiheista se, mitä aion opiskella. Harrastusmerkkien käytännönläheiset ja mielenkiintoiset aiheet ovat: kotipuutarhanhoito, kädentaidot, naiset ja kehitys, ruoka ja ravitsemus, luonnonyrtit ja kodinhoito. Valitsin näistä itselleni tuolloin ajankohtaisen aiheen, kotipuutarhanhoidon.

Kotipuutarhanhoitoharrastusmerkkiopinnoissa tein aarrekarttatehtävän (½ opintopistettä), osallistuin piirin koulutustilaisuuteen (½ op), tein kirjallisuuteen perustuva oppimistehtävän (1½ op) ja järjestin toimintatapahtumat omassa yhdistyksessä sekä kolmannelle osapuolelle (2½ op). Opinnot sisälsivät siis erilaisia mielenkiintoisia tehtäviä.

Innostuin harrastusmerkkiopinnoista! Marttojen opinto-ohjaaja Tiinan vinkkauksesta olen jo aloittanut naiset ja kehitys -harrastusmerkkiopinnot. Tiina kertoi opintojen sopivan erinomaisesti suoritettavaksi Marttojen Euroopan Parlamentin matkaan Strasbourgiin liittyen. Matkan jälkeen teen kirjallisen selostuksen matkasta (matka hyväksytään koulutustilaisuudeksi) ja sen jälkeen pidän kaksi toimintatapahtumaa matkaan liittyen. Olen innoissani niin matkasta kuin opinnoistani!

Että on tämä marttailu paljon muutakin kuin meidän neuloosissa olevien tätien villasukkien neulomista! Yhteen kokoontumista ja yhdessä tekemistä, kokemista ja uuden oppimista.

Ja arvaapa vainen, miltä nämä herkulliset syyskokoustarjoilut maistuivat yhdessä marttaillessa!

Vinkkejä lahjapakettien käärimiseen ja lahjapaperirullien säilyttämiseen

Talvi on lähellä. Puista ja pensaista ovat kaikki lehdet tippuneet, nurmikko on jäässä, vesi jäätyy lätäköissä, Rockserin anorakilla ei enää tarkene ja ulkona tuoksuu talvelle. Sisällä kynttilälyhdyt alkavat etsiä paikkojaan ja villasukat lämmittävät iltaisin mukavasti.

Säilytän joululahjapaperit marraskuun alun tuntumasta jouluaattoon saakka sateenvarjotelineessä. Laitan myös lahjanarun, teippirullan ja sakset telineeseen roikkumaan. Siinäpä on tontulle kaikki tarvittavat välineet lahjojen käärimiseen.

Lahjapaperit pysyvät nätisti rullina talous- ja vessapaperirullien hylsyistä tekemilläni pidikkeillä. Tässä ohje:

LAHJAPAPERIRULLIEN PIDIKE

Tarvikkeet:

talouspaperirullan hylsy
lahjapaperia
sakset
liimaa

Leikkaa talouspaperirullan hylsy pituussuunnassa halki.

Leikkaa lahjapaperista pala, joka riittää peittämään hylsyn.

Levitä liimaa hylsyn kaikkiin reunoihin noin 0,5 cm leveydeltä.

Kääräise leikkaamasi lahjapaperipala hylsyn päälle ja tasoittele liimakohdista.

Käännä lahjapaperin reunat hylsyn sisäpuolelle. Leikkaa tarvittaessa lyhyemmiksi. Liimaa lahjapaperin reunat sisäpuolelle. Anna kuivaa.

Kun hylsy on kuiva, laita lahjapaperirulla sen sisään. Voit halutessasi sitoa hylsyn ympärille vielä lahjanarua.


LAHJAPAPERIPALOJEN PIDIKE

Lahjoja kääriessä jää lahjapapereista yli kaiken kokoisia jämäpaloja, joihin voi vallan mainiosti paketoida pienempiä lahjoja tai käyttää muiden lahjojen somistamiseen. Lahjapaperipalat säilyvät käyttökelppoisina vessapaperirullan hylsystä tehdyssä pidikkeessä, joka tehdään lähes samalla tavalla kuin lahjapaperirullien pidike, mutta hylsyä ei halkaista. Lahjapaperipalat laitetaan päällekkein, kääritään yhdeksi rullaksi ja pujotetaan rullan sisälle.

Tarvikkeet

vessapaperirullan hylsy
lahjapaperia
sakset
liimaa

Leikkaa lahjapaperista pala, joka riittää peittämään hylsyn.

Levitä liimaa hylsyn kaikkiin reunoihin noin 0,5 cm leveydeltä.

Kääräise leikkaamasi lahjapaperipala hylsyn päälle ja tasoittele liimakohdista.

Käännä lahjapaperin reunat hylsyn sisäpuolelle. Leikkaa tarvittaessa lyhyemmiksi. Liimaa lahjapaperin reunat sisäpuolelle.


VINKKEJÄ LAHJOJEN KÄÄRIMISEEN

Näiden lahjojen käärimiseen olen käyttänyt kolmea erilaista Ikean lahjapaperia ja paperinarua. Paketoimiseen tarvotsin lisäksi saksia, teippiä ja nitojan niitteineen.

Tämän paketin taittelin toisesta päästä tavallisen paketin tapaan. Paketin toisen pään suljin pari kertaa kääräisten kuin paperipussin. Suljin paketin nitojalla, jolloin samalla kiinnitin pakettiin paperinarusomisteen.

Paperinarusomisteeseen sidoin paperinarulla kolme narun pätkää. Avasin narujen päitä ja levitin lehdyköiksi. Lehdykköjen kärjet jätin avaamatta, kuten narunpäät, joista nidoin somisteen pakettiin.

Lahjan päälle laitoin kaksi eri lahjapaperin suikaletta, jotka teippasin kiinni takapuolelta. Siistin reunan saamiseksi voi suikaleiden reunat kääntää noin 0,5 cm nurjalle puolelle. Tässä paketissa olen taittanut päällimäisen lahjapaperisuikaleen reunat.

Paketin vaikein homma on yleensä päätykolmioiden taittaminen, kun niistä tulee helposti ruman ryppyiset. Tärkeää on painaa ensimmäinen kerros tiukasti lahjaa vasten ja vasta sitten taittaa kolmiot. Liian isoja kolmioita voi leikata pienemmiksi.

Tämän lahjan paketoimiseen käytin kahta eri lahjapaperia. Paperinaru pysyy viistosti paketin päällä pienillä teipin paloilla, jotka ovat paketin sivuilla.

Ensi viikonloppuna (3.-4.11.) on Kätevä & Tekevä 2018 -messut Lahdessa! Olethan muistanut laittaa tapahtuman kalenteriisi?

Sukat äidille -kampanja ja #villasukkahaaste - "Voi, kuinka hauskaa!" huudahtaa neulootikko.

Minulla on krooninen hyvänlaatuinen neuloosi, mikä oireilee aika ajoin pitkiäkin jaksoja. Neulootikkona minulla on välillä jopa pakonomainen tarve neuloa, kauppareissuilla on vähintäänkin pyörähdettävä lankahyllyjen luona ja arkiaamutkin aukeavat mukavasti päivään, kun neulon ainakin muutaman rivin työn alla olevaa neuletta.

Tänä syksynä olen ottanut oikein mallikkaasti haltuun sukan kantapään neulomisen Variskankaan Marttojen ja äidin ohjeiden ansiosta. Vahvistetun kantapäänkin neulominen onnistuu nykyään vaikka telkkaria katsoessa. Sukkapuikot heiluvat ja sukkia syntyy!

Vuonna 2019 Marttaliitto täyttää 120 vuotta ja Kätilöliitto 100 vuotta. Juhlavuoden Sukat äidille -kampanjassa lahjoitetaan kaikille ensimmäistä kertaa äideiksi tuleville villasukat. Sukat voi myös tehdä omalle äidille, mummolle tai muulle itselle tärkeälle äidille.

Kampanjaan voi osallistua tekemällä sukkia eri tekniikoilla tai lahjoittamalla lankoja neulojille. Sukkien tekotapa, malli, väri ja kuvio voi valita vapaasti. Sukat tehdään kokoihin 36-41 kokoihin, eniten tarvitaan koon 39-40 sukkia. Sukkia voi toimittaa keräyspisteisiin pitkin syksyä ja ensi vuotta. Sukat toimitetaan eteenpäin sovittuina päivinä, yhteensä 4 kertaa.

Kajaanissa sukkia ja lahjoitettuja lankoja voi toimittaa Marttalaan (Sammonkatu 10) ja Lehtikankaan monitoimitalon kirjastoon (Rinnekatu 2) kirjaston aukioloaikoina, ma-to klo 10-19 ja pe klo 10-16. Muiden paikkakuntien keräyspisteistä voit kysyä oman paikkakunnan Martoilta. Täältä löydät marttapiirit ja yhdistykset yhteystietoineen KLIK

Tänään sain valmiiksi lilan sävyiset villasukat Novita Nalle Garden -langasta. Ohjeena käytin Novitan Nalle -langasta perusvillasukkaohjetta. Sukissa on vahvistettu kantapää ja kärjessä leveä nauhakavennus.

Tästä klikkaamalla pääset Novitan nettisivujen etusivulle KLIK
ja tästä löydät Novitan perusvillasukan ohjeen Nalle -langasta KLIK Laitan ohjeen myös tämän päivityksen loppuun, jos linkki ohjeeseen vuosien varrella ei muuttuu.

Eikä tässä vielä kaikki! Löysin kauppareissulla tämän

Novita kannustaa ja haastaa opettelemaan sukan neulomisen ja jakamaan tekemiensä sukkien kuvia instagramissa:

"Oletko aina halunnut oppia villasukan kantapään? Onko ystäväpiirissäsi tai työpaikallasi henkilöitä, joiden villasukka ei koskaan valmistunut koulun käsityötunnilla. Eipä hätää! Ota Villasukkahaaste vastaan ja haasta itsesi tai kaverisi mukaan.

Novita kannustaa ja jakaa mielellään haasteeseen osallistuvien sukkakuvia somessa. Käytä Instagramissa tunnisteita #villasukkahaaste ja #novitaknits, jotta löydämme sinut. Arvomme osallistuneiden kesken tuotepalkintoja ja pääsylippuja Suomen Kädentaidot -messuille Tampereelle."

Sukat äidille -kampanja ja #villasukkahaaste - voi, kuinka hauskaa! Nyt siis sukkapuikot suihkamaan!



Perusvillasukat Novita Nalle

OHJEEN SUUNNITTELIJA: Novita

SUKKIEN KOKO: 30(38)46
LANKA: Novita Nalle 100 g (100 g) 150 g
TEKNIIKKA: Neulominen
VAIKEUSASTE: Helppo

Aloittaminen

Luo 48(56)64 s sukkapuikoille ja jaa silmukat neljälle puikolle, 12(14)16 s kullekin. Kerroksen vaihtumiskohta
on aina I ja IV puikon välissä. Neulo sitten suljettuna neuleena joustinneuletta 12(14)16 cm.

Kantatilkku

Aloita kantatilkku neulomalla I puikon s:t IV puikolle (= 24-28-32). Jätä muut s:t odottamaan. Käännä työ,
nosta 1.s neulomatta ja neulo muut s:t nurin. Käännä työ, *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein*, toista *-* vielä
11(13)15 kertaa. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 12(14)16 kertaa (= 24-28-32 krs).

Kantapohjan kavennukset

Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita kantapohjan kavennukset: jatka samaa vahvennettua neuletta kuin
aiemmin. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 9(10)11 s. Tee ylivetokavennus (=
nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. Nosta 1.s neulomatta,
neulo 6(8)10 s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1.s neulomatta, neulo kunnes on
jäljellä 8(9)10 s, tee ylivetokavennus. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät koko ajan
ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 8(10)12 s. Kun sivus:t loppuvat, jaa kantalapun s:t 2 puikolle (4,4 - 5,5 -
6,6).

Poimi sitten vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 12(14)16 s + 1 s puikkojen välistä. Neulo
poimitut s:t kiertäen oikein I puikolle. Neulo II ja III puikon s:t oikein. Poimi kantalapun oikeasta reunasta
12(14)16 s + 1 s puikkojen välistä ja neulo poimitut s:t kiertäen oikein IV puikolle.

Kiilakavennukset

Jatka näillä kaikilla 58(68)78 s:lla sileää ja tee kiilakavennukset: neulo I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein
yhteen ja IV puikon 2 ensimmäistä s ylivetäen oikein yhteen. Neulo 1 välikerros ja toista kavennukset. Tee
kavennukset joka 2. kerros. Kun kaikilla puikoilla on jäljellä 12(14)16 s, lopeta kavennukset.
Jatka sileää neuletta kunnes pohjan pituus on 15(20)25 cm tai pikkuvarvas peittyy.

Kärkikavennukset

Aloita sitten kärkikavennukset: neulo I ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein ja neulo II sekä IV
puikon alussa 1 s oikein ja tee ylivetokavennus. Tee kavennukset kuten edellä joka 2.krs kunnes joka puikolla on
jäljellä 5(6)7 s. Tee sen jälkeen kavennukset joka krs:lla. Kun työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka ja vedä se
silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Broilerijauhelihakastike - nopea ja maukas arkiruoka

Syysloman jälkeinen arki on alkanut - ihan jees arki. Töiden jälkeen ruuanlaittoon ei ehdi tai aina haluakkaan käyttää hirveästi aikaa.

Kaupassa nappasin ostoskoriin broilerijauhelihapaketin ja tomaattimurskapurkin. Kotona martan koekeittiössä niistä kehkeytyi broilerijauhelihakastike. Kotiraati peukutti ja kyseli, että tuleehan resepti blogiin. Toki vain ja tässä se on - helppo, nopea ja maukas arkiruoka!

Broilerijauhelihakastike

400 g broilerijauhelihaa
1 prk tomaattimurskaa
1 sipuli silputtuna
1/2 - 1 valkosipulin kynsi murskattuna
1/2 -1 kanaliemikuutio tai 1 rkl soijakastiketta
Aura-juustoa
(maissijauhoa)

1. Ruskista jauheliha.

2. Lisää ruskistuksen loppuvaiheessa sipulisilppu ja valkosipuli murskattuna.

3. Kaada sekaan tomaattimurska.

4. Murenna joukkoon kanaliemikuutio/soijakastike.

5. Lisää kastikkeeseen Aura-juusto paloja.

6. Anna hautua miedolla lämmöllä niin, että liemikuutio ja Aura-juusto on sulanut.

Jos kastike näyttää koostumukseltaan liian ohuelta, saosta se ripottelemalla sekaan hieman maissijauhoa.

Tarjoile pastan/riisin ja juustorasteen kera. Annoksen päälle voit laittaa silputtua tuoretta basilikaa tai persiljaa.

Kävin treffeillä!

Minua vähän jänskätti! Olihan ne oikeastaan sokkotreffit. Treffikaverin, Maijan, tunsin toki. Mutta en tiennyt, ketä muita tulisi paikalle. Kävin nimittäin Kajaanin Kaupunginteatterissa Merkkipäivä -esityksen jälkeen teatteritreffeillä.

Treffeillä kuulimme näyttelijöiden kertomana näytelmän taustoista ja näytelmän tekemisestä. Treffit olivat lämminhenkinen tilaisuus, missä vallitsi ymmärtävä ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kyselimme näyttelijöiltä ja käsikirjoittajalta pohdituttamaan jääneitä asioita ja keskustelimme teatterikokemuksestamme.

Petriikka Pohjanheimo, Aleksi Lavaste ja Taisto Reimaluoto (kuva: Tiina Hauta-aho, Kajaanin Kaupunginteatteri)

Näytelmä alkoi, kun Topi tuli kotiin. Oli huhtikuinen aamuyö. Eteisen matolla oli nippu postia, päällimmäisenä valokuvaliikkeen kirjekuori.

Katselimme haalistuneita valokuvia ja kuinka Topi vanhempineen muisteli menneitä. Menneitä aikoja ja tapahtumia, jotka naurattivat ja itkettivät - molempia ja yhtä aikaa. Näytelmä kertoi Topin ja hänen perheensä tarina, joka sijoittui 1960-1970 -lukujen Suomeen. Aikaan, jolloin sodat oli sodittu ja uskottiin siihen, että yhdessä rakennetaan kaikille hyvä elämä.

"Albumit täynnä merkkipäiviä
ihan kuin kaikki olisi ollut yhtä juhlaa."

Merkkipäivä oli pojan kasvukertomus. Tapahtumia, merkkipäiviä, neutraalisti kerrottuna, alleviivaamatta ja kaunistelematta. Asiat tapahtuivat niin kuin tapahtuivat, merkkipäivät menivät niin kuin menivät. Kipu oli kuitenkin kaikessa, mitä Topi puhui.

Näytelmä perustuu Taisto Reimaluodon haastatteluihin; hänen elämäänsä ja elämänkokemuksiinsa alkoholisti isän ja tiukasti uskoon turvaavan uskovaisen äidin lapsena. Näytelmän käsikirjoittaja Taija Helminen tapasi Taiston ensimmäisen kerran elokuussa 2014. Haastettaluista saadusta runsaasta materiaalista on vain muutama prosentti käytetty näytelmään ja materiaali on fiktioitunut matkan varrella Merkkipäivä -näytelmäksi.

Taisto kertoi viehättyvänsä mikrohistoriasta ja -tarinoista. Haalistuneiden valokuvien kautta tarkastelimmekin Topin ja hänen vanhempiensa mikrotarinoita, joiden kautta kuljimme heidän mukanaan kuin sukulaiset, ystävät, naapurit tai kylänmiehet. Kuulimme hääpuheen, olimme matkalla Kainuusta Helsinkiin, näimme lapsen muuton pois kotoa, olimme hautajaisissa.

Merkkipäivä on lempeän armollisesti kerrottu tarina perheestä, lähimmäisenrakkaudesta, uskosta ja luopumisesta. Näytelmässä on lisäksi ja kuitenkin paljon isoja ristiriitoja; mieli hajoaa, ruumis hajoaa, perhe hajoaa, lopussa on sovitus.

Taija Helminen, Taisto Reimaluoto ja Petriikka Pohjanheimo (kuva: Tarja Karvonen)

"Koska lehdet tulevat maahan yhdessä, ja kun tuuli tyyntyy, ne pötköttävät siinä vieretysten ja heiluttelevat ruskeita varpaitaan. Ja hilpeästi rallattelevat toisilleen, sen laulun kuulee kun kuuntelee." (Taija Helminen, Merkkipäivä)



Merkkipäivä

Yhteistyössä Teatteri 2.0, Lahden kaupunginteatteri ja Uuden näytelmän ohjelma UNO.

Käsikirjoitus Taija Helminen
Ohjaus Kaisa-Liisa Logrén
Lavastus ja pukusuunnittelu Tiina Hauta-aho
Valosuunnittelu Jouni Nykopp
Äänisuunnittelu ja musiikki Tatu Virtamo
Näyttämöllä Aleksi Lavaste, Petriikka Pohjanheimo ja Taisto Reimaluoto

Kantaesitys 1.11.2017 Lahden kaupunginteatterissa
Kajaanin ensi-ilta 15.9.2018 Teatteritalossa

Kotizoon uudet lajit: vietnamilaiset sauvasirkat ja ruusukuoriaiset

Kotieläintarhamme, kotizoon, lajisto otti aimo harppauksen, kun kävimme Kuopiossa ostoksilla. Kävimme kyselemässä Faunattaresta tarkempia tietoja kotiloiden kalkin tarpeesta. Myyjä kertoi, että kotiloille riittää kalkinlähteeksi seepiansuomut. Ja varsinkin, kun meidän kotilot syövät innokkaasti seepiansuomuja, joita terraariossa on aina tarjolla.

Liikkeessä kierrellessämme ja eläimiä katsellessamme löysimme meille ennestään varsin tuttuja eläimiä - kovakuoriaisia ja sauvasirkkoja. Päivän aikana kaupoilla kierrellessämme tulimme siihen tulokseen, että käymme vielä kotiinpäin lähtiessämme uudelleen Faunattaressa. Lähdimme kotia kohti mukanamme vietnamilaisia sauvasirkkoja ja ruusukuoriaisia terraarioineen.

Vienamilaiset sauvasirkat (medauroida extradentata)

kuuluvat kummitusirkkojen lajiin, joiden ulkomuoto jäljittelee oksaa, kaarnanpalaa tai lehteä. Sauvasirkat liikkuvat matkien oksien huojumista. Vietnamin sauvasirkat ovat 7-11 cm kokoisia ja niiden elinikä on noin vuosi. Sauvasirkat ovat päiväaktiivisia.

Ravinnoksi sopivat eri kasvien lehdet, esim. vadelma, voikukka, salaatti, mansikka, karhunvatukka, yrttikasvit ja tammi. Terraarion kosteus tulee olla noin 70-80 %, mikä saadaan sumuttamalla terraarioon vettä sumutuspullosta. Lämpötilan terraariossa tulee olla päivisin 22-26 C.

Ruusukuoriaiset (pachnoda marginata peregrina)

ostimme terraarioineen. Kovakuoriaisen elämä koostuu neljästä vaiheesta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Lajista riippuen muodonvaihdos kestää 6-8 kuukautta. Päiväaktiiviset kuoriaiset ovat 20-25 mm kokoisia.

Terraarion koko tulee olla esim. 20 x 20 x 20 cm, missä kosteus on 60-80% ja lämpötila 18-25 ° C. Toukille annetaan ruuaksi humusta ja hedelmiä, täysikasvuisille hedelmiä ja Beetle Jelly -hyytelöä.

Herppiharrastus on kivaa ja tarjolla on monia mielenkiitoisia lajeja. Terraarion tekeminen ei maksa kovin paljon (terraario ja sisustus) ja niitä voi ostaa myös valmiina. Terraarioon voi laittaa myös luonnosta löytyviä materiaaleja, kuten lehtiä, oksia ja kiviä. Mukavaa puuhaa yhdessä koko perheen kanssa.

Martta herppihöperöi!

ps. Oletko jo osallistunut Lahden Kätevä & Tekevä -kädentaitomessulippujen arvontaan blogissani? Pääset osallistumaan arvontaan täältä KLIK Arvonta päättyy 21.10.2018 klo 21.00.

Oulun kädentaitomessujen löytöjä

Sunnuntaina inspis iski - lähdimme käymään Oulussa kädentaitomessuilla. Tytär ajaa ajokorttia ajoluvalla, joten minun näkökulma Oulussa käymiseen oli takapenkiltä. Sää oli tänään mitä loistavin; aurinko paistoi ja oli lämmintä. Erikoisen mahtava lokakuun sää!

Pohjois-Suomen suurimmilla Kädentaitomessuilla oli hengästyttävä määrä nähtävää! Tarjolla oli kädentaitajien koriste- ja käyttöesineitä, vaatteita sekä käsityö- ja askartelutarvikkeita ja työvälineitä. Oma lukunsa oli myös työnäytökset!

Tällaisia löytöjä tein kädentaitomessuilta:

Sinooperin esittelypöydän tarjonta sai askartelupeukkaloa kutittamaan. Kun edellisenä jouluna vuoden jouluaskartelujuttu oli tontun ovi, on tämän vuoden juttu tontun talo ja miniatyyriaskartelu! Puusta tehdyt taloelementit voi itse maalata tai tapetoida mieleisekseen. Messuilta löytyi mm. pieniä tonttuja, huonekaluja ja erilaisia materiaaleja tontun talon rakentamiseen. Tutustu Sinellin verkkokaupan miniatyyriaskartelun tarjontaan!

Messuilla kierrellessäni löysin kiehtovan Ateljee Lumimetsän -esittelypisteen. Ateljee lumimetsä on syntynyt rakkaudesta taiteeseen, maaseutuun ja luontoon. Aiheet Hanna Posion töissä kumpuavat maaseudun eläimistä, omalta karjatilalta ja lappilaisesta luonnosta.

Posion Maaninkavaaralla asuva kuvataiteilija Hanna Posio on aloittanut kuvittamisen korteista ja vähitellen on tullut korttien lisäksi muita painotuotteita, kuten tauluja, tarjottimia ja leikkuulautoja. Kansalaisopiston keramiikkakurssilla Hanna on tutustunut posliinisaveen. Posliinisavesta Hanna valmistaa saunaa somistamaan kauniita kiuaskukkasia.

Taito Pohjois-Pohjanmaa ry:n työnäytöksessä Johanna Lumila näytti, kuinka kirjotaan nostalginen kasvitaulu. Johanna kirjoi potaatti -kasvitaulua.

Taito Pohjois-Pohjanmaa ry:n esittelypisteessä oli myynnissä erilaisia nostalgisia kasvitauluaiheisia tuotteita kanavatöiden lisäksi, kuten esimerkiksi tauluja, vihkoja, avoimia kirjoja ja keittiöpyyhkeitä. Lisäksi heillä oli myynnissä käsityötarvikepaketteja, joista ostin pienen kirjontakorupaketin.

Valamon luostarin esittelypisteessä tapasin opettaja, kirjansitoja Jorma Niemitalon sitomassa kirjaa. Hän on käynyt Valamon luostarissa Heinävedellä kirjansidontakurssin ja sitä kautta hän oli nyt messuilla Valamon luostarin esittelypisteessä pitämässä työnäytöstä. Jorma on kirjastoaineiden opettaja Oulun ammattikorkeakoulussa, mistä valmistuu kirjastoalan tradenomeja. Vaikka tänä päivänä ei kirjoja juurikaan korjata, on kirjojen korjaaminen kestävän kehityksen mukaista ja dokumenteille saadaan elinkaarta.

Valamon luostarissa on ensi vuonna kolme erilaista kirjansidontaan liittyvää kurssia, joissa opettajana toimii kirjansitojamestari Claudia Wegmann. Sewn boards binding -kurssilla (11.-16.3.) opetellaan sitomaan kirjoja, joissa kansi ommellaan suoraan blokkiin. Kollaasit ja laminaatit -kurssilla (1.-6.7.) opetellaan tekemään nahkakollaaseja, jotka soveltuvat hyvin kirjojen kansi- ja koristemateriaaleiksi. Kirja pakettiin -kurssilla (17.-22.10.) rakennetaan sveitsiläisen kirjansitojamestari Hugo Pellerin kehittämä kirjakotelo, jossa kirja nousee koteloa avattaesssa itsestää ylös ja esiin.

Tutustu Valamon luostariin ja kurssitarjontaan luostarin nettisivuilla.

Tämä peloton tyttö katsoi minua uteliaasti. Niin uteliaasti, että oli pysähdyttävä Pienen Haltijakaupan esittelypöydän ääreen. Siinä me sitten katselimme toisiamme, peloton tyttö ja minä. Kurkkasin, mitä tytöllä luki lapussaan; "Peloton tyttö katsoo uteliaasti elämää suoraan silmiin." Vau, miten peloton ja rohkea hän on!

Haltijaemo Tuija Leinonen kertoi haltijoiden tekemisen alkaneen rakkaudesta pikkusiskoon. Tuija oli aikoinaan halunnut tehdä jotain rakkaalle siskolle ja niin syntyi ensimmäinen haltija, Veronica. Nyt Tuija on tehnyt haltijoita 20 vuotta päätyönään.

Jutellessani haltijaemo Tuijan kanssa yhteinen sävel löytyi nopeasti. Samat paikat ja paikkakunnat olivat erilaisissa elämäntilanteissa olleet osa meidän molempien elämäähistoriaa; Kajaani, Puolanka ja Manamansalo. Tuija asuu nykyään Vantaalla ja hänellä on Pieni Haltijakauppa Helsingissä.

Kotimatkalle lähdettiin hämäränhyssyssä. Rohkea ja peloton tyttäreni harjoitteli ajamista iltahämärissä. Taivaan rannassa, Oulujärven päällä, loisti kuu. Autossa raikui vuoroin suomipop ja radio rock.

ps. Oletko jo osallistunut Lahden Kätevä & Tekevä -kädentaitomessulippujen arvontaan blogissani? Pääset osallistumaan arvontaan täältä KLIK

ARVONTA - Liput Kätevä & Tekevä -messuille Lahteen

Olen saanut arvottavaksi Kätevä & Tekevä 2018 -messulippuja! Kätevä & Tekevä -messut ovat 3. - 4.11.2018 Lahden Messukeskuksessa.

Perheiden suosimassa tapahtumassa kädentaitajat ja harrastajat voivat hankkia käsitehtyjä tuotteita, harrastuksiin materiaaleja ja tarvikkeita sekä ihania joulu- ja isänpäivälahjoja.

Tapahtumassa on kolmen hallin täydeltä nähtävää ja koettavaa! Onni elää käsityössä -lavalta löytyy uusimmat ideat ja intoa omaan tekemiseen. Kätevä & Tekevä -ohjelmalavalla nähdään mm. Koulutuskeskus Salpauksen näytös sekä kuullaan kiinnostavia haastatteluita ja puheenvuoroja. Tapahtuman uutuus on Itä-Hämeen Marttojen arjen kädentaitoihin keskittyvä Arjen mestarista arjen sankariksi -lava. Lisäksi tapahtumassa juhlitaan Nenäpäivän etkoja.

Tapahtuman juontavat taiteilija-toimittaja Anu Pensola ja draamapedagogi Lasse Kantola.

Tutustu Kätevä & Tekevä 2018 -messun ohjelmaan.


ARVONTAAN OSALLISTUMINEN

Arvon kaksi lippua kaikkien heidän kanssa, jotka kommentoivat tämän päivityksen kommenttikenttään tai Martat.fi sivuilla blogini päivitykseen tai lähettävät minulle viestin sähköpostilla (ruusuunelmiajavillasukkia). Sama arvonta on siis myös Martat.fi sivuilla blogissani.

Arvonta päättyy 21.10.2018 klo 21.00. Voittaja ilmoitetaan sekä tässä päivityksessä että Martat.fi sivuilla blogini samaisessa päivtyksessä. Mikäli voittajaa ei tavoiteta 30.10.2018 klo 21.00 mennessä, liput arvotaan uudelleen. Tietoturvasyistä en halua teidän jättävän kommenttiin sähköpostiosoitetta, joten kurkkaa tätä päivitystä arvonnan päätyttyä ja mikäli voitto osuu kohdallesi, ota minuun yhteyttä pikin miten sähköpostilla ruusuunelmiajavillasukkia@gmail.com.

Onnea arvontaan ja kiitos että viihdyt blogini parissa ♥

Ps. Arvon instagramissa erikseen kaksi lippua. Löydät blogini IG-tilin nimellä @ruusu_unelmia.

Geishasuklaamuffinssit

Näin lehdessä Geishasuklaamainoksen. Ostamalla Fazer Geisha tai Geisha Dark -suklaapatukan, osallistuu Roosa Nauha -keräykseen.

Tein muffinsseja Geishasuklaasta pätkismuffissiohjeella Roosa Nauha -kampanjan hengessä. Kuorrutteeseen käytin nimittäin mansikanmakuista tomusokeria ja siten sain ihanan mansikan maun lisäksi roosan värin. Tällainen ohjeesta tuli:

Geishasuklaamuffinssit

Tarvitset:

200 g margariinia
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

3 kananmunaa

3 dl vehnäjauhoa
3 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta

3 rkl maitoa

100 g Geishasuklaata

Kuorruteeseen tarvitset:

200 g maustamatontatuorejuustoa
2 rkl voita
2 dl Dansukker mansikan makuista tomusokeria


1. Vatkaa huoneenlämpöinen (vatkautuu helpommin) margariini ja sokerit vaahdoksi.

2. Vatkaa munat yksitellen sokerimargariinivaahtoon.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan siivilän läpi, niin taikinaan ei tule paakkuja.

4. Lisää maito ja sekoita.

2. Asettele vuoat muffinssipellille (pysyy paremmin muodossaan, eikä reunat lörpsähdä) ja täytä jokainen puolilleen. Paina jokaiseen vuokaan keskelle pala Geishasuklaata ja peitä vuoka melkein täyteen (kohoavat uunissa).

3. Paista 10-20 minuuttia 200 asteessa. Paistoaika riippuu muffinssien koosta.

4. Muffienssien jäähtyessä valmista kuorrute vatkaamalla kaikki kuorrutteen ainekset sekaisin.

5. Levitä lastalla tai pursota kuorrutetta jäähtyneille muffinseille.

Geishasuklaanmakuista keskiviikkoa!

Kainutlaatuinen päivä

Aamulla tämä martta nappasikin kalenterin, muistiinpanovälineet ja sukankutimen kassiin ja suuntasi intopinkeänä työpaikalle. Tänään Kainuun opetushenkilöstö kokoontui koulutusten äärelle Lehtikankaan monitoimitaloon Kajaaniin. Päivänohjelman sai jokainen itse räätälöidä kiinnostuksensa mukaan runsaasta ja monipuolisesta tarjonnasta.

Tällainen tuli minun Kainutlaatuinen päivästäni:

PÄIVÄNAVAUS

Saako kaikilla olla kivaa? -luento kokosi kuulijoita liikuntasalin oven pieliä myöten täyteen. Luennoitsijat

näyttelijä, yrittäjä, luennoitsija, sparraaja Tom Pöysti ja

esitelmöijä Mato Valtonen kertoivat olevansa yllyttäjiä, motivaatiopuhujia ja muistuttajia. Mistä? Ihan kaikesta.

Valtonen kertoi, että bändimaailmassa lavalle mennään vetämään täysillä. Aina.
Pöysti kertoi näin olevan myös näyttelijämaailmassa - "Näytellään tänäänkin niin hyvin, että saadaan näytellä huomennakin". Näin tulisi olla joka työpaikalla.

Minusta tuli Tom Pöystin isoisän fani! Hän hurmasi minut 1800 -luvun periaatteillaan. Kun hän antoi Tom Pöystille ja tämän veljelle puukon, antoi hän poikien äidille lahjaksi metreittäin laastaria. Kun Tom oli viiltänyt uudella puukolla sormeensa, ei hän alkanut surkuttelemaan ja voivottelemaan. Isoisä kysyi menikö luuhun asti. Näin Pöysti kertoi oppineensa kunnioittamaan työkaluja.

Tässä muutamia poimintoja luennosta:

Avarra maailmaa!
Lahjakkuus vaatii harjoittelua, harjoittelua, harjoittelua. Ja hyvää opetusta.
Järki on hyvä tiettyyn rajaan asti. (Kukaan yleisöstä ei muuten ollut valinnut puolisoaan järkisyistä.)
Tunteet, jopa töppäyksiinkin johtavat, vievät eteenpäin.
Jos on stressiä, hankkiudu siitä eroon.
Huonosta itsetunnosta on päästävä eroon.
Yllätä. Yllätä joku - vaikka itsesi.

PÄIVÄN MATKAVINKKI

tuli Tom Pöystiltä. Hän ennen luentoa kierteli salissa ja pysähtyi katsomaan neulomistani. Hän kertoi Pohjois-Atlantilla olevista Shetlannin saarista. Sijainnistaan johtuen saarilla tuulee kuulema aina. Saarten asukkaat arvostavat lapsia ja vanhuksia - kaikkia pidetään tasa-arvoisina yhteisön jäseninä. Saarilla on 2,5 miljoonaa lammasta, joiden villasta tehdään lankaa. Miehet neulovat kirjoneuleita pubissa istuessaan. Shetlannin saarten asukkaat ajattelevat olevansa viikinkien jälkeläisiä, mikä näkyy myös paikkojen nimissä ja kielessä - he käytävät esimerkiksi sanojen yes ja no sijasta sanoja ja ja nej.

Alkoiko kiinnostaa matkakohteena? No, todellakin!

Muistan lapsuudestani, kuinka Lasse Pöysti luki televisiossa iltasatuja Pikku Kakkonen -ohjelmassa. Jos Lasse Pöysti oli mukaansa tempaava kertoja, niin kyllä on muuten poikansakin!

PÄIVÄN POP UP

oli ruokalasolan pöydän ääressä opiskelukaverien kanssa :) Vaihdoimme kuulumiset, esittelimme toisillemme lastemme kuvia ja pohdimme elämää. Kuvia kännyköistätä katsellessamme huomasimme, että olemme tulleet siihen ikään, että lapsistamme otettujen kuvien lisäksi otamme kuvia ruoka-annoksistamme, joten tässä on

PÄIVÄN ANNOS

Herkullista!

PÄIVÄN TYÖPAJA

oli työpaja, missä Turun yliopiston tutkija Antti Maunu johdatti kuulijansa aiheeseen "Kuinka ohjata oppimista ja osallisuutta samalla kertaa". Riemastuin työpajan aiheeseen liittyvästä piilo-opetussuunnitelmallisesta rakenteesta! Työpajassa oli luento, pienryhmätyöskentelyä ja yhdessä reflektointia.

Ohjaava ja oppilaskeskeinen työote on noussut tärkeäksi. Tutkimusten mukaan aikuisten aktiivinen ohjaus vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Ryhmä on tärkein oppimisympäristö. Oppiminen on kognitiivinen ja mentaalinen tapahtuma, joka edellyttää vuorovaikutusta, tekemistä ja kokemista osana muuta elämää.

PÄIVÄN IHANIMMAT SUKAT

olivat nämä! Sukat olivat neulojan pojan toivesukat. Poika oli pyytänyt neulomaan lämpimät ja iloiset olosukat valitsemistaan langoista. Ihanat!

Näin luennoilla neulojia useampia. Me neuloosioireilevat loimme kohtalotovereihin ymmärrystä huokuvia katseita.

PÄIVÄN LÖYTÖ

oli Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura ry:n taidekasvatusprojektin Taikkeri-laukku. Laukut ovat kainuulaisten taiteiljoiden kehittämiä ja kokoamia. Laukkuja on kolmesta taiteenalasta: teatteri, musiikki ja kuvataide. Taidekasvatuslaukkujen sisällöt ovat suunniteltu käytettäväksi varhaisasvatuksessa, alakoulussa, yläkoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

KAUNITLAATUINEN TEATTERIELÄMYS

Kuva: Eino Saari

Vesopäivän viimeiseksi ohjelmaksi valitsin Vaara Kollektiivin Kun kuu katosi -teatteriesityksen. Eino Saaren tekstiin perustuva ja hänen ohjaamansa yksinäisyydestä ja pelon voittamisesta kertova näytelmä yhdisti tähtitiedettä, maagisuutta ja peliä. Vaikka esitys on alun perin suunniteltu 9-12 -vuotiaille lapsille ja nuorille, niin upposi se meihin aikuisiinkin ja vielä päivän viimeisenä ohjelmana!

Juho Hannikainen, Hemmo Kauppinen ja Sara Saxholm saivat meidät lauantain kangistamat opetusalan ihmisetkin mukaan esitykseen - katsojat pääsivät nimittäin yhdessä näyttelijöiden kanssa seikkailemaan ja ratkaisemaan tehtäviä. Soile Savela (visualisointi), Juho Hannikainen ja Sara Saxholm (musiikki), Tuomas Laitinen ja Eino Saari (valot) olivat luoneet rohkeasti erilaisen ja jännittävän miljöön esitykseen!

Voi juku! Olipa hieno päivä!

Minä & Sinä

On Roosa nauha -kampanjan aika! Tämän vuoden nauhan on suunnitellut muusikko Anna Puu, joka on tuonut Roosa nauhaan oman voimasymbolinsa, salaman. Salama symboloi tässä keräyksessä ihmisessä olevaa voimaa. Nauhan teema on Minä & Sinä - Meissä on voimaa.

Vuodesta 2003 lähtien on Roosa nauha -kampanjalla on tuettu rintasyövän vastaista työtä Suomessa. Suomessa yleisin syöpä on rintasyöpä, johon sairastuu vuosittain 5000 naista. Vuosien varrella kampanjan keräämillä 9 miljoonalla eurolla on edistetty suomalaista rintasyöpätutkimusta ja vaikutettu siihen, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa. Lisäksi kampanjasta saaduilla varoilla on rahoitettu neuvontatyötä ja ylläpidetty Syöpäjärjestöjen maksutonta neuvontapalevelua.

Roosa nauhan koko veroton myyntihinta lahjoitetaan keräykseen. Nauhan hinta on kolme euroa. Vuoden 2018 Roosa nauha -keräyksen pääyhteiskumppanit ovat Kesko, SOK ja Lindex. Roosa nauhoja myyvät Lindexit, K-Citymarketit, K-Supermarketit, K-Marketit, Neste K –liikenneasemat, S-marketit, Prismat, Alepat, Stockmann Herkut, Salet, Sokokset, Emotionit ja ABC-marketit. Lisäksi Roosa nauhoja myyvät useat alueelliset syöpäyhdistykset ympäri Suomen.

Syöpä koskettaa kaikkia. Ostamalla Roosa nauhan ja tunnuksella merkittyjä kampanjatuotteita osoitat, että välität.

Syöpä on ollut eri muodossa osa myös minun elämääni ja siten koskettanut perhettäni ja läheisiäni. Syöpä on ollut osa joidenkin ystävieni elämää tai he ovat kulkeneet syöpää sairastavan rinnalla. Ostin Roosa nauhan, minä välitän <3

Ahvenanmaan pannukakku

Ahvenanmaan pannukakku on maakuntaherkku, perinneruokalaji. Pannukakku valmistetaan riisi- tai mannapuurosta ja maustetaan kardemummalla. Pannari voidaan tarjoilla esimerkiksi marjahillon, luumukiisselin tai kermavaahdon kera.

Entisaikaan Ahvenanmaalla hääjuhlat on aloitettu tarjoamalla vieraille pannukakkua. Pannukakkua vaalitaan vieläkin paikallisena kansallisruokana.

Ahvenanmaan pannukakku

5 dl täysmaitoa
0,5 dl puuroriisiä
1 muna
1 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
0,5 tl kardemummaa
0,5 dl vehnäjauhoja
nokare voita

Keitä riisi maidossa 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Sekoita suola, sokeri, kardemumma ja kananmuna jäähtyneeseen riisin kanssa.

Lisää jauhot ja sekoita.

Sulata voi ja voitele vuoka voisulalla. Kaada taikina vuokaan.

Paista 225-asteessa 20-30 minuuttia, kunnes pannari on saanut väriä pintaansa.

Vinkki: Voit käyttää manna- ja riisipuuron jämät Ahvenanmaan pannukakkuun!
Ripsautin pannukakkuun makua antamaan hieman sahramia, mistä johtuu pannarin hienoisen kellertävä väri.

Tällaisella herkulla alkaa lokakuu!