Sunnuntaina juhlittiin Sotkamon Marttojen 80 -vuotista taivalta Sotkamon seurakuntatalolla.
Sotkamon Marttayhdistyksen puheenjohtaja, Johanna Numminen, kertoi avauspuheenvuorossaan käsityksensä Marttojen toiminta-ajatuksesta vahvistuneen entisestään lukiessaan Sotkamon Marttojen asiakirjoja. Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Numminen sanoi marttojen kertoneen marttailtojen olevan voimaannuttavia ja hän toivoi myös Sotkamon Marttojen juhlan olevan voimaannuttava kokemus.
Irma Toijanen Sotkamon Marttayhdistyksestä, kertoi puheenvuorossaan yhdistyksensä historiasta. Sotkamon Marttojen perustava kokous pidettiin 22.9.1938 Sotkamon kirkonkylän Onnelan talossa. Paikalla oli kymmenen henkilöä. Marttoihin voi kuulua myös miehet. Sotkamon Marttojen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä, Esteri Kinnunen, toimi puolisonsa Kalle Kinnusen kanssa johtokunnassa 1941-1970. Kalle sanoi olevansa urosmartta.
Sotaaika verotti myös marttojen voimia. Kun sota-aika oli ohi, kirjoitti sihteeri Sotkamon Marttojen toimintakertomukseen 1946-1947 olleen lepovuosi. Tuona vuonna kokoonnuttiin tekemään yhdessä käsitöitä ja juomaan oikeaa kahvia. Marttayhdistyksen historian varrella on havaittu, että televisio on verottanut joskus marttailtoihin osallistujien määrää, kun televisiosta on tullutkin jotain mielenkiintoista ohjelmaa.
Juhlapuheessaan, Lea Sairanen (Marttaliiton pj. 2012 - 04/2018) totesi monien asioiden kilpailevan ihmisten ajasta. Tästä johtuen Marttojen on muokattava toimintaansa mielenkiintoiseksi sekä päivittää sitä kaiken aikaa - uutta luoden, perinteitä kunnioittaen. Marttailu sopii kaikille. Sairanen kehoittaa kertomaan, että olemme marttoja. Tarvitaan toimintaa, tempauksia ja näkyvyyttä - jos emme näy ja kuulu, ei meitä ole olemassa.
Marttajärjestön 120. juhlavuoden kunniaksi vietetään 31.1.2019 klo 17.00 maailman suurinta marttailtaa. Tuolloin yhdistykset järjestävät marttaillan omilla paikkakunnillaan samaan aikaan.
Kainuun piirin tervehdyksessä toiminnanjohtaja Kaino Kinnunen kuvaili Marttojen toimintaa yhteisöksi, jossa voi osallistua monipuoliseen toimintaan, oppia uusia taitoja, vaikuttaa lähiympäristöön ja yhteiskuntaan. Yhdistyksissä harrastetaan ja opitaan uutta sekä luodaan toimintaa jäsenten näköiseksi. Kinnunen kertoi Kainuun piirin iloitsevan jokaisesta 670 kainuulaisesta jäsenestä, kun tänä vuonna valmistaudemme koko järjestön 120 -vuotisjuhlavuoteen ja Kainuun Marttojen 80 -vuotisjuhlavuoteen.
Vaikka Martat on suomalainen ilmiö, ovat Martat aina toimineet myös kansainvälisesti. Tästä esimerkkinä Marttojen tekemä kehitysyhteistyö seitsemässä Afrikan maassa neljänä vuosikymmenenä. Tätä lämpimällä sydämellä tehtävää erilaisuuden kohtaamista ja auttamista löytyi Sotkamon Martoilta jo 1940 -luvun alussa paikallistasolla, jolloin ompeluillassa valmistetut työt päätettiin lahjoittaa puutteen alaiselle siirtoväelle. Jo tuolloin martat elivät todeksi ajatusta siitä, että "Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan". Kinnunen sanoi, että voimme olla ylpeitä hienosta harrastuksestamme - marttailusta. Elämä on parasta itse tehtynä.
Sotkamon kunnan tervehdyksessä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari sanoi Sotkamon Marttayhdistyksen 80-vuotisen tarinan olevan tarina toimeliaisuudesta, yhteisöllisyydestä ja sydämellisyydestä sekä tarina lähimmäisen rakkaudesta ja kodin merkityksestä yhteiskunnan sydämenä. Lukkari kertoi, että yksi Sotkamon kunnan arvoista on yhteisöllisyys. Hän totesi Sotkamon Marttojen tienneen tämän jo 80 vuoden ajan. Kun perheet jaksavat hyvin, koko kunta ja yhteiskunta voi hyvin.
Sotkamon seurakunnan tervehdyksessä kirkkoherra Juhani Saastamoinen sanoi Marttojen olevan tänä päivänä valistusjärjestö. Hän totesi olevan sanomattakin selvää, että tässä maassa kukaan ei olisi uskaltanut lopettaa jouluna kaappien siivousta, jollei martoilta olisi tullut pientä vihjettä - siivoa kaapit, vain jos aiot joulun viettää kaapissa. Tällä esimerkillä Saastamoinen halusi kertoa, että Martat ovat hyvin tärkeä järjen ääni. Tässä ajassa kun on tavattoman paljon houkutusta lähteä ihan järjettömän perässä niin ravitsemuksessa kuin monenlaisessa tekemisessäkin. Martat ovat hyvin tärkeä järjen ääni siihen, millaista on hyvä arki - itse tekemällä muttei tietysti yksin, vaan yhdessä toisten kanssa.
Sotkamon Marttojen juhla oli voimaannuttava, kuten puheenjohtaja Johanna Numminen tervehdyssanoissaan toivoikin juhlan olevan. Sotkamon Marttojen puheenjohtaja kiitti esiintyjiä monipuolisista ja liikuttavista esityksistä. Hän kuvasi juhlaa kauniisti: "Juhlassa välittyi koko juhlan ajan lämmin isä-äiti-tytär -suhde". Siinä yhdellä, jos toisellakin martalla kyyneltä pukkasi silmäkulmaan, kun katsoimme ja kuulimme juhlaohjelmassa esitettyjä runo- ja musiikkiesityksiä. Enkäpä ole kyllä aiemmin kuullut, miten kauniisti ja voimalla marttalaulu soi, kuin sunnuntaina Sotkamon seurakuntatalon salissa.
Puheenjohtaja kiitti Sotkamon pitopalvelua herkullisesta juhlatarjoilusta, Sotkamon seurakuntaa seurakuntatalon antamisesta juhlapaikaksi ja Sotkamon Marttojen hallitusta yhteistyöstä juhlan järjestämiseksi. Puheenjohtaja kiitti juhlaa sponsoroineita yrityksiä; Sotkamon Apteekki, Einen Puoti, Kainuun Osuuspankki, Keskusliike, K-Supermarket, Muoti ja Käsityö, Sotkamon kirjakauppa, S-Market Sotkamo, Sotkamon kunta ja Specsavers.
Juhlan antia oli myös se, että Kainuun Martat tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kuulumisia. Sotkamon Martat jatkavat juhlien jälkeen kässäpäivän merkeissä sekä kokoontumalla leipomaan röpörieskoja. Kuhmon Martat tekevät Tallinnanmatkan ja osallistuvat vanhustenviikon moniin eri tapahtumiin esim. leipoen lanttukukkoja ja pullaa veteraanien kanssa. Ristijärven Martat ovat tehneet paperinarusta kaulakoruja ja syyskaudella on mm. Martan kasviskeitto-, hyytelökakku- ja Talven makuja -ruuanlaittokurssit. Paltamon Martoilla neulepuikot viuhkavat, sillä he neulovat vauvoille myssyjä ja sukkia. Vanhusten viikolla Paltamon Martat jakavat villasukkia vanhuksille.
Paljon onnea, Sotkamon Martat!
