Mehevät omenamuffinssit

Kajaanin kaupunginteatterin Tuki ry:n hallituksen kokouksessa sovimme, että leivon yhdistyksen teatterireseptiyhteistyökumppaneille järjestettävään tilaisuuteen muffinsseja. Ajankohtaisena satokausituotteena päätin leipoa omenamuffinsseja. Reseptin löysin Martat.fi sivuilta.

Reseptin mukaan yhdestä annoksesta tulee 12 muffinssia.

Omenamuffinssit

Valmistusohje

3 ½ dl vehnäjauhoja
1 ½ dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
2–3 omenaa pieneksi kuutioituna (noin 3 dl)
1 dl ruokakermaa tai maitoa
1 dl juoksevaa margariinia tai 100 g rasvaa sulatettuna
1 dl appelsiinituoremehua tai muuta mehua
2 munaa

1. Sekoita kuivat aineet hyvin keskenään kulhossa.
2. Pese, kuori ja kuutioi omenat.
3. Lisää kuivien aineiden joukkoon omenakuutiot.
4. Sekoita lopuksi muut aineet taikinaan huolellisesti.
5. Jaa taikina tukeviin muffinssivuokiin.
6. Paista 200°C:ssa uunin keskitasolla 15–20 minuuttia.

Annoin muffinssien jäähtyä, minkä jälkeen laitoin ne rasiassa jääkaappiin. Seuraavana aamuna kuorrutin muffinssit.

Kuorrutus:
75 g pehmeää margariinia tai voita
100 g tuorejuustoa
4 dl tomusokeria

1. Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään hyvin.
2. Levitä tai pursota kuorrutus muffinssien päälle.

Kylläpä tuli maukkaita muffinsseja tällä ohjeella!

Viikonloppu, syyskuun ensimmäinen viikonloppu - peukkua sille! Tarkoitus tehdä pikkuisen pihahommia; siivota kukkapenkkiä,  leikata nurmikkoa ja levittää syyslannoite.

Rentouttavaa ja sopivan puuhakasta viikonloppua!

Sienimuhennostäytteiset kesäkurpitsat

Elokuu on kyllä hienoa aikaa! Saa nauttia puutarhan sadosta, metsämarjoista ja sienistä.

Kävin ystäväni kanssa pienellä metsäretkellä. Retki oli niin yllättäen keksitty, että eipä ole ennen metsässä niin hienoina oltu - pikkukengissä ja leopardihuivi kaulassa. Evääksi ystäväni oli ottanut leipomiaan mustikkapullia ja pillimehua. Keräsimme marjoja, puolukoita ja mustikoita sekaisin samaan rasiaan. Saimme myös hyvän sienisaaliin. Haperoita oli pienellä alueella niin paljon, etten koskaan ennen ollut nähnytkään moista.

Kotona sieniä pakkaseen laittaessani pohdiskelin, että mitä tekisin ruuaksi. Pöydällä oli kesäkurpitsoita ja siitä se ajatus tällä kertaa sitten lähti - tein sienimuhennostäytteisiä kesäkurpitsoja. Tällaisen ohjeen kehittelin:

Sienimuhennostäytteiset kesäkurpitsat

2 kesäkurpitsaa (1/2 kesäkurpitsa ruokailijaa kohti)
2 - 2,5 dl pilkottuja sieniä (mitä tahansa kauden sieniä tai viljeltyjä sieniä)
1 iso sipuli
rypsiöljyä/oliiviöljyä/voita
Koskenlaskija juustoa
ripaus mustapippuria

1. Huuhdo ja halkaise kesäkurpitsat. Tee kesäkurpitsan puolikkaista veneitä; vedä veitsellä muutama viilto ja kuverra sisus lusikalla. Pilko sisus paloiksi leikkuulaudan päällä.

2. Kuori ja hienonna sipuli.

3. Laita liraus rypsiöljyä paistinpannulle. Laita sipulisilppu, sienenpalat ja kesäkurpitsan paloiteltu sisus hautumaan miedolle lämmölle pannulle.

4. Laita sienisipulimuhennoksen sekaan Koskenlaskija -juuston paloja. Itse laitoin noin 70 g. Koskenlaskija Ruoka sopii myös erinomaisesti.

5. Sekoita joukkoon ripaus mustapippuria. Hauduta sipulisienimuhennosta pannulla alhaisella lämmöllä, kunnes sienistä ja kesäkurpitsanpaloista irronnut neste on suurimmalta osin haihtunut.

6. Laita kurpitsaveneet leivinpaperin päälle uunipellille ja jaa sienisipulimehennos niille tasaisesti. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Tarjoa sienimuhennostäytteisten kesäkurpitsaveneiden kanssa riisiä tai leipää.

Mukavia elokuun viimeisiä päiviä!

Helppo omenapiirakka

Tänään jauhopeukkua syyhytti. Aikani vundeerattua päätin leipoa omenapiirakan. Kaivoin blogissani olevista resepteistä helpon omppupiirakan ohjeen.

Olen löytäny ohjeen aikoinaan MTV:n sivuilta Arjan leivontanurkasta. Olen tehnyt valmistusohjeeseen lisäyksiä. Tällä helpolla ohjeella tulee niin maukas omppupiirakka, että ei jää piirakan leipominen vain yhteen kokeilukertaan.

Ohjeella saa nopeasti hyvää tarjottavaa vaikkapa iltapalalle, yllätysvieraille tai tällaisille viikonlopun herkkuhetkille :)

Helppo omenapiirakka

1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 kpl kananmunia
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl rypsiöljyä
1 dl rasvatonta maitoa

Pinnalle:

3 isoa omenaa
3 rkl ruokokidesokeria

1. Sekoita muna ja sokeri.

2. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet, öljy ja maito. Sekoita taikina tasaiseksi.

3. Laita piirakkavuoan (halkaisija noin 27 cm) pohjalle leivinpaperi. Levitä taikina leivinpaperin päälle. Leikkaa ylimääräinen leivinpaperi vuoan reunan myötäisesti.

4. Levitä päälle omenalohkot ja sokeri. Vinkki: Tee omenoista auringonkukka; omppusiivut reunoille ja palasia keskelle.

5. Paista 200 asteessa uunin alatasolla 25-30 minuuttia.

Tarjoile omppupiirakka vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Mukavaa omppupiirakan makuista viikonloppua!

Mustikka-kaurajuomasmoothie

Tässä se on - superhyvä mustikka-kaurajuomasmoothie. Tyttären kanssa kauppareissulla keksimme, että tehdään mustikkasmoothie kaurajuomasta.

Kaurajuoma maistuu sellaisenaan vienosti kaurapuurolle eli erinomainen yhdistelmä monen eri raaka-aineen kanssa käytettäväksi smoothiessa. Emme käyttäneet smoothiessamme mitään extrasuperhyper eri makujen kimaraa, vaan annoimme mustikalle makupääroolin. Tällainen ohjeestamme sitten tuli:

Mustikka-kaurajuomasmoothie

2 dl mustikoita
3 dl kaurajuomaa
2 dl maustamatonta jugurttia
1/2 tl vaniljasokeria

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen. Käytä konetta, kunnes juoma on tasaista.

Vinkki: Kun laitat smoothien kannelliseen lasipurkkiin, voit kuljettaa smoothien mukanasi vaikkapa lounaalle tai välipalaksi töihin.

Uudista ovi tapetoimalla

Tänä kesänä maalasin sisäovien karmit. Valkoisten karmien kanssa vaniljanvalkoinen WC:n ovi ei enää miellyttänyt silmää. En kuitenkaan halunnut maalata ovea, vaan tapetoida sen. Ostin K-Raudasta rullan Vallilan tapettia. Tapetti on vinyylitapettia ja kestää siksi hyvin pyyhkimistä ja valoa.

Näitä tarvitsimme:

rulla tapettia
Kiilto Combi seinäliimaa
sivellin
rullamitta
kynä
mattopuukko
nitoja ja niittejä
ruuvimeisseli oven ripaa ja lukkoa varten

Näin me sen teimme:

Ensin ovesta irroitettiin lukkopesä ja ripa, minkä jälkeen ovi nostettiin saranoiltaan ja laitettiin ruokapöydän päälle tapetoitavaksi.

Leikkasimme tapetista kaksi vuotaa mattopuukolla. Tarvitsimme kaksi vuotaa, koska näin tapetin raportista tuli kuvio oven keskelle. Tässä vaiheessa otimme vain huomioon vuotien pituuden ja sen, että kuvio kohdistuu oikein.

Piirsin oven keskelle pituussuunnassa viivan, minkä avulla saimme tapetin suoraan.

Sivelin pensselillä Kiilto Combi seinäliimaa huolellisesti koko oven pinnalle. Erityisesti kiinnitin huomiota, että liisteriä on oven reunoille asti.

Laitoimme ensimmäisen tapettivuodan paikoilleen piirtämääni keskiviivan mukaan. Ja kohdistimme toisen vuodan niin, että tapetit muodostivat symmetrisen kuvionsa.

Leikkasin ylimääräisen vuodan oven sivureunoilta mattopuukolla.

Nidoimme tapetin oven ylä- ja alaosaan varmistamaan, että reunat eivät ala käytössä repsottaa.

Tapetoimisen jälkeen annoimme oven kuivua rauhassa seuraavaan päivään.

Tapetoimalla voi uudistaa myös esimerkiksi kaappien ovia, laatikostoja ja rappusia. Tapetin kestoa käytössä voi lisätä lakkaamalla. Ennen lakkaamista kannattaa testata tapettipalalla, että tapetin värit eivät leviä ja kuinka tapetti muuntoinkin käyttäytyy lakatessa.

Retki Hossan kansallispuistoon

Perjantaina töissä oli erilainen päivä - kävimme eilen oppilaiden kanssa retkellä Hossassa. Retki oli yksi Suomen Kulttuurirahasto Kainuun rahaston peruskoulun yhdeksännen luokkien oppilaille kustantamista retkistä.

Hossa sijaitsee Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, osittain Kuusamon ja Taivalkosken kuntien puolella ja on Suomi100 -juhlavuoden kansallispuisto, jonka virallisia avajaisia vietettiin 17.6.2017. Alueella on 90 kilometriä päiväretkille tai pidemmille vaelluksille soveltuvia merkittyjä ja pääosin helppokulkuisia polkuja. Lisäksi Hossassa on 60 kilometriä vesiretkeilyreittejä.

Hossassa voi patikoida, meloa, uida, sukeltaa, maastopyöräillä, tarkkailla lintuja, kalastaa, moottorikelkkailla, kerätä marjoja ja sieniä. ja kalastaa. Alueella on Hossan luontokeskus, kalastuslaitureita, autiotupia, laavuja, tulentekopaikkoja, leiri- ja leirintäalueita, vuokramökkejä sekä yhteistyötahojen erilaisia palveluita.

Kiersimme oppaan opastuksella noin kolme kilometriä pitkän, käpymerkein reittimerkityn luontopolun. Polun varrella oli infokylttejä, joissa kerrottiin vanhan metsän elämästä, vesistä, marjoista, poroista, soista ja supista sekä ihmisen historiasta Hossan seuduilla.

Osa reitistä oli laudoista rakennettua polkua tai pitkospuita. Polku oli helppokulkuista polkua, jonka korkeusero on 29 metriä. Joissakin kohti polulla risteili puiden juuria, joten kävellessä oli toki katsottava, mihin astuu.

Alueen lammet ja järvet ovat kautta aikojen olleet kalastajien suosiossa. Kalastajat voivat vetouistella, pilkkiä, koski- ja perhokalastaa. Kansallispuiston ulkopuolella oleviin kahteen lampeen istutetaan kirjolohia. Hossan kirkkaat vedet soveltuvat sukeltamiseen. Sukeltajien suosiman Öllörin, lähes 40 metriä syvän suppalammen, rannalla Karhunkainalon leirintäalueella on sukelluskeskus.

Tarkemmin voit tutustua Hossaan ja sen tarjoamiin palveluihin osoitteessa www.luontoon.fi/hossa.

Blogini löytyy myös instagramista nimellä ruusu_unelmia. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös instassa!

Ruokailuryhmän päivitys maalaamalla ja tuoleja tuunaamalla

Tuumasta toimeen. Viimeinkin. Olin nimittäin jo pitemmän aikaa katsellut ruokailuryhmän tuoleja ja todennut niiden tarvitsevan uutta maalia pintaan ja kankaat istuinosiin. Pöytä on aikoinaan tuotu mökiltä ja tuolit olen ostanut opiskeluvuosinani. Tuolit olivat jo ostaessani vanhoja ja vuosien varrella ne ovat päivittyneet niin värinsä kuin istuinosien kankaidenkin osalta.

Aloitin ruokailukaluston tuunauksen ostamalla kankaan tuolien istuinosiin. Pentikillä löytyi heti ihana kangas; vaaleanharmaa Pioni. Kankaan on suunnitellut Liina Harju. Koska kankaan leveys on 150 cm, sain yhdestä leveydestä kolme tuolin päällystä. Ostin kangasta hieman reilu kaksi metriä, sillä ajattelin tehdä lopusta kankaasta tyynynpäällisiä olohuoneeseen. Ruokailuryhmä on keittiön ja olohuoneen välissä ja olisi näin yhdistävä tekijä sisustuksessa.

Kävin hakemassa Prismasta maalinäytelappusia, joita mallailin kotona kankaaseen, löytääkseni sopivan sävyn tuolien maalaamiseen. Maalina käytin Helmi 30 puolihimmeää maalia sävyllä N499.

Ensin hioin tuolien vanhan maalipinnan hiomapaperilla karheaksi. Kohdat, joista vanha maali oli irtoillut, hioin tarkemmin. Niissä kohdissa käytin ensin karkeampaa ja lopuksi hienonpaa hiomapaperia. Tämän jälkeen pyyhkäisin pölyt pois ja aloin maalaamaan. Hioin tuolit ulkona, niin pölystä ei ollut haittaa. Maalasin kalusteet sisällä, niin ei ötökät pihalla tarttuneet kuivuvaan maaliin. Lisäksi maalin kuivuminen käyttöönottokuivaksi kesti kuitenkin noin kolme vuorokautta.

Vanha kangas irroitettiin istuinosista ja uusi kangas nidottiin kiinni. Pehmuste oli säilynyt hyvänä, joten niitä ei tarvinnut vaihtaa. Pehmusteena istuinosissa on superlon- ja vanulevyä.

Maalasin kalusteisiin ensin pohjamaalin. Laitoin maalia tyhjään jätskirasiaan ja sekoitin maalin joukkoon lirauksen vettä. Näin sain maalista ohuempaa ja sopivaa pohjamaalaukseen. Kun pohjamaali oli kuivunut, maalasin kalusteet ohentamattomalla maalilla.

Pöydän maalasin maalaamalla ensin jalkakehikon. Kun jalkakehikko oli kuiva, nostin pöytälevyn paikoilleen ja maalasin sen. Pöytälevyä en hionut tasaiseksi, sillä halusin pinnassa näkyvän kaikki vanhat pienet kolhut, arjen ja juhlan jäljet.

Pöydän pintaa maalatessa siveltimen vedot on hyvä olla yhtenäiset - pöydän reunasta toiseen reunaan. Muutoin pöydän pintaan jää jälkiä siihen kohti, missä maalaamista on jatkettu.

Maalaaminen on koukuttavaa. Olen nimittäin maalannut jo sisäovienkin karmit. Mitähän seuraavaksi maalaisin...

PS. Löydät blogini instagramista nimellä ruusu_unelmia. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös instassa!

Mustaherukkahillo hillo-marmeladisokerilla ja elokuun sadonkorjuuhommia

Keräsin lauantaina heti aamuvarhaisella (lauantai klo 6, ei nukuttanut, jepjep) mustaherukoita ja tein hillo-marmeladisokerilla mustaherukkahilloa. Hillo-marmeladisokeria ei tarvita niin paljon kuin perinteisessä hillossa tai marmeladissa. Sokeri sisältää kasviperäistä hyytelöimisainetta, hedelmistä saatavaa pektiiniä. Kaliumsorbaatti, jota on luonnostaan mm. pihlajanmarjoissa, parantaa hillon säilyvyyttä.

Mustaherukkahillo (Dan Sukker)

1 kg (2 l) tuoreita tai pakastettuja marjoja
1 pkt DanSukker Hillo-marmeladisokeria

1. Perkaa marjat ja laita ne kattilaan. Jos käytät tuoreita, kokonaisia marjoja, lisää 1/2 dl vettä. Käytä pakastemarjat osittain sulaneina.

2. Lisää Hillo-marmeladisokeri, kuumenna hitaasti kiehuvaksi ja keitä 2-5 minuuttia sekoittaen. Kovakuoristen marjojen ja hedelmien keittoaika on 10-15 minuuttia. Kuori vaahto.

3. Kaada hillo puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin. Sulje hyvin. Säilytä viileässä, avattu purkki jääkaapissa.

Viikonloppuna tein sadonkorjuuhommia: keräsin yrttipenkistä mintut ja kuivasin ne, pakastin persiljat ja selleripersiljat, tein mustaherukkahilloa, keräsin punaherukat ja laitoin ne pakkaseen. Mustaherukat keräsin yhdestä pensaasta ja kahteen muuhun jätin vielä marjat kypsymään ja syöntimarjoiksi.

Mintut olisi hyvä kerätä kukkimisen alkaessa, sillä sen jälkeen lehtien aromikkuus laskee. Vaan oli mintunlehdissä makua vaikka ehtikin kukkia. Kuivasin lehdet kuivurissa. Kukat keräsin kimpuksi, sidoin kukat langalla nipuksi ja laitoin roikkumaan alaspäin. Kuvassa mintun kukinnot ovat vielä maljakossa odottamassa kimpuksi sitomista.

Viikonloppuna kävimme Koljonvirran rompetorilla Iisalmessa. Rompetori oli vanhojen rakennusten muodostaman pihapiirin vieressä. Oltiin Martalle merkittävässä paikassa, nimittäin samaisessa pihapiirissä asui Marttajärjestön perustaja Aliina Augusta (Alli) Nissinen 1868-1879. Yhdellä myyntipöydällä bongasin vielä tuttua marttakuosia nuken mekossa, nukke oli myyjän anopin vanha Martta-nukke. Ostin rompetorilta ostoslistalla olevan lasisen tarjoiluastian ja löytöostoksena pellavaisen pöytäliinan.

Takapihallamme kukkii oravan istuttama auringonkukka. Orava piilotti viime syksynä lintulaudalta ottamiaan auringonkukan siemeniä ympäri pihaa. Auringonkukan aurinkoista alkanutta viikkoa!

Kalkkimaalilla maalattu valokuvakehys, Muumin päivä -muki ja back to school -tunnelmia

Ostin Facebookin Myydään/Ostetaan Kainuun alueella -ryhmässä myynnissä olevan ruusukuvioisen valokuvakehyksen. Kehys maksoi kolme euroa. Koska kehys oli myynnissä lähellä kotiamme, pyyhkäisimme polkupyörillä hakemassa kehyksen myyjän luota ja näin ei tullut postituskuluja. Olin jo aika päiviä sitten ostanut Prismasta maalia odottamaan inspiraation syntymistä ja kipinän syttymistä. Nyt löysin oivallisen kohteen.

Chalky Finish -kalkkiväri on vesiohenteinen maali. Monikäyttöinen maali sopii mm. huonekalujen, seinien, lasin ja metallin maalaamiseen. Maali sopi siis erinomaisesti muovisen valokuvakehykseni maalaamiseen, koska maalattavaa pintaa ei tarvitse karhentaa. Maalatun pinnan voi viimeistellä lakkaamalla paremman kestävyyden ja kiillon aikaansaamiseksi, kuten esim. huonekalujen ja ovien pinnoilla.

Otin kehyksen lasin ja taustan pois maalaamisen ajaksi. Puhdistin kehyksen kostealla liinalla ja maalasin kehyksen vesivärisilveltimellä kahteen kertaan. Annoin ensimmäisen maalikerran kuivua ennen kuin maalasin kehyksen toisen kerran.

Laitoimme viime yönä kellon herättämään klo 23.50, että ostaisimme verkkokaupasta klo 00.00 myyntiin tulevan Muumi -mukin. Arabia laittoi nimittäin myyntiin rajoitetun määrän Tove Janssonin syntymäpäivän kunniaksi lanseerattua Muumin päivä -erikoismuumimukia, jota myytiin vain yhden päivän ajan.

Sain aikani yritettyä ostoskoriin kaksi mukia, mutta verkkokauppa kaatui ennen kuin sain mukit maksettua. En saanut ostettua mukeja vielä klo 01.24, enkä klo 02 (nukuin kyllä shoppailuyritysten välissä). Aamulla olin yhteydessä Forumin Muumi shoppiin. Mukeja oli kuulema vielä myynnissä ja ostajia oli jonkin verran jonossa. Myyjä kehoitti tulemaan nopeasti, jos aioin saada mukin. Puhelun jälkeen leikittelin ajatuksella, että montakohan mukia olisi ollut enää jäljellä, kun olisin hurauttanut autolla Helsinkiin. Täältä nimittäin on netin välimatkalaskurin mukaan Helsinkiin 560 kilometriä ja matkaan menee aikaa 6 tuntia 20 minuuttia. Lähdin töihin. Sinne minä tällä aikataulullani ehdin jopa etuajassa.

Tänään oli lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä. Kesäloma on ohi - back to school! Työmatkalla näin koulua kohti käveleviä hymyileviä, kirkassilmäisiä ekaluokkalaisia reput selissään. Vierellä käveli vakavia vanhempia. Matkalla alkoi itseäni hienoisesti jänskättää sellaisella positiivisella, pienesti kihelmöivällä tavalla. Mitenkähän päivä menee ja mitenkähän saamme luokkani kanssa syyslukukauden polkaistua käyntiin. Hienosti meni. Työvuosista ja rutiinista huolimatta, on jokainen lukuvuosi silti ainutlaatuinen ja oloni on yhtä innostunut kuin ekaluokkalaisella :)

Juustoleipämessut Ristijärvellä

Kävimme viime vuonna ensimmäisen kerran Juustoleipämessuilla Ristijärvellä. Tapahtuman monipuolisuus yllätti ja tapahtuma kokonaisuudessaan oli kiinnostava. Sinne oli siis päästävä tänäkin vuonna! Tänä vuonna tapahtuma oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen. Pääsimme käymään tapahtumassa sunnuntaina. Sää suosi tapahtumaa ja passelimpaa kesäsäätä ei tapahtumalle toivoa voisi!

Sunnuntaina Katvelan pihatorin lavalla musiikki maistui ja tarina taittui, kun Taikamummo Tuula Honkanen tarinoi ja Eila Kostamo soitti kannelta. Tuula Honkasen tarinointi mm. kaenuulaisen isännän ja emännän kommunikoinnista oli varsin lystiä kuunneltavaa. Eila Kostamo näytti yleisölle, miten kaunista musiikkia kanteleella soitettu musiikki on. Hyvä äänentoisto ja katoksen alla olevat penkit eli kyllä oli järjestäjien taholta esityksiä katsovat messuvieraat huomioitu.

Tässä ollaan Juustoleipämessujen pyhimmässä, siellä missä juustoleipiä tehdään. Juustoleipien maito on suoraan tilalta haettua. Yhden, reilun kilon painoisen, juustoleivän tekemiseen menee noin 7 litraa maitoa. Ja huomaattehan, kaenuulaesittain sanottuna juustoleivän! Näillä tanhuvilla leipäjuusto on nimittäin leivän päälle laitettavaa esimerkiksi edamia tahi emmeltalia.

Reino Mönttinen oli tapahtumassa paistamassa juustoleipiä. Hän kertoi, että itse juustoleivän paistamiseen ei mene kauaa aikaa - noin 10 minuuttia puolelleen. Tapahtumassa myynnissä olevat juustoleivät olivat taatusti tuoreita! Juustoleipien menekki on varmasti loistava, ostajia oli nimittäin koko ajan jonossa odottamassa vuoroaan.

Paltamon kansalaisopiston Ristijärven taidepiirin ja katiskaverkkokurssin opiskelijatöidennäyttely oli ihastuttava, kiinnostava ja innostava.

Juttelin näyttelyä valvomassa olevan Seija Nummen kanssa. Hän kertoi olevansa Ristijärvelle muuttanut paluumuuttaja. Seija on harrastanut maalaamista jo 17 vuotta. Ristjärvelle muutettuaan hän meni kansalaisopiston piiriin mukaan. Kuvassa taustalla olevat talvimaisemat ja maalausjalustalla oleva revontuli-maalaus ovat Seijan tekemiä. Näiden töiden lisäksi oli muitakin Seijan maalauksia.

Martan huomion aina kiinnittää tällainen lipun liehunta :) Tapahtumassa oli talkoissa Marttoja Sotkamosta, Puolangalta ja Kajaanista. He olivat talkoissa kahviossa, messuravintolassa, käsityö- ja leivontatyöpajoissa. Leivontapajassa Marttat laittoivat jauhopeukalonsa heilumaan ja he leipoivat suuren suosion saaneita ohrarieskoja, kuivakakkuja ja saaristolaisleipää. Kahvion asiakkaiden suut tulivat makeiksi Marttojen paistamista letuista ja vohveleista. Marttoja oli myös messuravintolassa antamassa tapahtuman toteuttamiseksi arvokasta talkoolaispanostaan.

Käsityöpajasta löysin sukankutimiensa kanssa ahkeroivia Marttoja, puolankalaisen Tiinan ja kajaanilaisen Pirjon. Katvelan pihapiirin hirsirakennus oli oivallinen ja kaunis paikka työpajoille.

Marttojen käsityöpajassa oli esillä Ristijärven Marttojen neulomia villasukkia Leena Valtasen ideoiman "Lämpöä vanhoille varpaille" -hyväntekeväisyystempaukseen. Sukkaprojektin tarkoituksena on talkoovoimin kutoa jopa 2000 villasukkaparia, jotka lahjoitetaan kuluvan vuoden aikana Kainuun kotihoidon ja hoivakotien asiakkaille.

Otamassani kuvassa näkyy vain osa esillä olleista villasukista. Kaiken muun ohessa Ristijärven Martat ovat siis ehtineet laittaa sukkapuikotkin heilumaan!

Tapahtumaa olivat järjestämässä Ristijärven kunta, Ristijärven seurakunta, Ristijärven Martat, Ristijärven kyläyhdistys, Ristijärven Pirtti, Virtaala, KAO Kajaani, Osuuskauppa Maakunta, Osuuspankki, Kainuun Sanomat ja Immo Kajaus.

Jälleen kerran Juustoleipämessut ihastutti monipuolisuudellaan ja tunnelmallaan!

Kuulimme Juustoleipämessuilla paljon Veisuuvestivaaleilla käyneiden ihmisten hyviä kokemuksia. Ensi kesänä järjestämme niin, että ehdimme Juustoleipäessujen lisäksi myös Veisuuvestivaalien tilaisuuksiin.