Katsoin aamulla ennen töihin lähtöä Huomenta Suomi –lähetystä televisiosta. Haastateltavina olivat opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta ja ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä Saimaan tukipalvelu Oy:stä.
Tiistaina 24.1.2017 julkaistiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) kouluruokasuositus nimellä Syödään ja opitaan yhdessä. Suosituksen on uudistanut VRN:n laatima työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi opetusneuvos Marjaana Manninen ja jäseninä ravitsemuksen ja joukkoruokailun asiantuntijoita. Suositukset ovat tehty vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa sekä muutama vuosi sitten uudistettuja ravitsemussuosituksia.
Kouluruokasuositus ei ole tarkoitettu ohjeistukseksi vain koulujen ruokapalvelusta vastaaville, vaan kohdejoukko on paljon laajempi: opetuksen ja sitä tukevan toiminnan järjestäjät, koulut, oppilashuollosta vastaavat henkilöt, vanhemmat, huoltajat ja itse koululaiset!
Huomenta Suomi -lähetyksessä todettiin, että kouluruokailu on kirjattu myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin; kouluruokailun tulee tukea oppilaiden oppimista, monipuolista kehittymistä ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Kun luin kouluruokasuositusta, huomasin kouluruokailun suuntaviivojen olevan varsin selvät - ”Koulun ruokailujärjestelyt, tarkoituksenmukainen, riittävää syömistä tukeva aterioiden ajoitus, sujuva ruoan tarjoilu, viihtyisä ruokailutila, myönteinen ilmapiiri ja ruokarauha ovat miellyttävän ruokailukokemuksen oleellisia tekijöitä. ”
Parhaimmillaan kouluruokailu mm. tuo iloa koulupäivään, lisää myönteistä asennetta koulua kohtaan, avartaa makumaailmaa, toimii mallina ruokailemisesta, edistää yhteisöllisyyttä ja kyllä - parantaa oppimistuloksia.
Suurin osa oppilaista ruokailee koulussa säännöllisesti. Näen kuitenkin päivittäin työssäni oppilaita, jotka eivät käy syömässä koulun ruokalassa tai oppilas syö vain leivän ja juo lasin maitoa. Syitä lounaan väliin jättämiseen voivat olla esim. ettei tykätä tarjolla olevasta ruuasta tai ylipäätään kouluruuasta, ei jakseta jonottaa, kavereilla ruokailu eri aikaan tai kaveritkaan ei syö koulussa. Oppilas, joka jättää ruokailun väliin, on iltapäivästä väsynyt ja nälkäinen. Tämä vaikuttaa keskittymiseen oppituntien aikana ja silloin ei tehtävien tekeminen eikä oppiminenkaan suju. Nälkä ei myöskään edistä koulumyönteisyyttä. Oppilas saattaa "korjata" nälkää karkeilla ja juomalla limsaa tai mehua.
Suomalainen kouluruokailu erityinen kansainvälisessä vertailussa - Kuinka monessa muussa maassa on ilmainen, monipuolinen ja erityisruokavaliot huomioiva lämminruoka?!
Kouluruokasuosituksesta voit lukea tarkemmin täältä.
Suosituksesta löytyy myös konkreettisia ehdotuksia kouluruokailuun. Tässä yksi, jota voisimme käyttää kotonakin!
Esimerkkejä puuro- ja kasviskeittoaterioiden lisäkkeistä
raejuusto, jogurtti- ja rahkatahnat tai -kastikkeet, marjasmoothie
kananmuna, kananmuna-margariinilevitteet, kalasta itse tehdyt levitteet
hummus (kikherne-seesamitahna) ja muut kasvis-, papu- ja siementahnat,marinoidut pavut ja linssit
salaatinlehdet ja tomaatti, kurkku, paprika yms. viipaloidut kasvikset
hedelmät ja kotimaiset marjat sellaisenaan, marjasurvokset ja hedelmäsoseet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!